Sports Club Participation Patterns from Adolescence to Emerging Adulthood: Their Determinants and Relationships with Lifestyle Habits and Life Status

Abstract

Liikuntaseuratoimintaan osallistuminen on suosittu organisoitu lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastus monissa Euroopan maissa. Liikunnasta saa terveyshyötyjä, ja liikuntaseuratoimintaan osallistujien tiedetään liikkuvan enemmän verrattuna osallistumattomiin. Liikuntaseurojen toimintaan osallistuminen kuitenkin vähenee teinivuosina. Varhaisaikuisten ikäryhmässä tutkimusta on tehty vähän liikunta-seuratoimintaan osallistumisen muutoksista ja niihin yhteydessä olevista tekijöistä. Tutkimustietoa tarvitaan liikuntaseuratoiminnan kehittämiseen, että osallistuminen voisi jatkua pidempään tässä siirtymäiässä. Tässä kohorttitutkimuksessa tyypiteltiin liikuntaseuraosallistumisen muutoksia, niitä selittäviä tekijöitä ja niihin liittyviä elintapoja osana Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimusta. Yhteensä 619 nuorta (72 % seuraosallistujia alkumittauksessa) vastasi terveystottumuskyselyyn 15-vuotiaana (vuosina 2013–14) ja uudelleen 19-vuotiaana (2017–18). Analysoinnissa käytettiin Khiin neliötestiä ja logistista regressioanalyysia. Yleisin muutosryhmä oli lopettajat (41,0 %), jota seurasivat jatkajat (30,9 %), osallistumattomat (27,6 %) ja liittyjät (0,5 %). Miehet jatkoivat liikuntaseurassa todennäköisemmin kuin naiset. Akateeminen suuntautuminen oli tyypillisempää jatkajilla ja lopettajilla kuin osallistumattomilla. Liikuntaseurassa aloittaminen kouluikään mennessä, kilpaileminen kansallisella huipputasolla, ja aikomus kilpailla aikuisena johtivat todennäköisemmin liikuntaseurassa jatkamiseen kuin lopettamiseen. Miehillä kokemus valmentajan aktiivisesta terveyden edistämisestä oli todennäköisemmin yhteydessä liikuntaseurassa jatkamiseen kuin lopettamiseen. Naisista jatkajat olivat kokeneet vanhempien jatkuvaa tukea liikuntaan ja urheiluun, kun taas lopettajat olivat kokeneet tuen vähenemistä. Naisista ja miehistä jatkajat elivät todennäköisemmin terveellisesti liittyen esimerkiksi liikunnan määrään kuin lopettajat ja osallistumattomat. Nykyiset liikuntaseurat tukevat etenkin miesten ja kilpailemisesta kiinnostuneiden nuorten osallistumista. Joustavammat mahdollisuudet yhdistää seuraosallistuminen ja opiskelu, jatkuva vanhempien tuki liikuntaan ja panostaminen valmentajan terveyden edistämistoimintaan voivat lisätä seuraosallistumista ja tukea terveitä elämäntapoja varhaisaikuisuudessa.

Sports club participation is popular as an organized leisure activity among young people in many European countries. Physical activity has health benefits, and sports club participants are more physically active than nonparticipants. However, sports club participation decreases as adolescents grow up. Among emerging adults, research focusing on changes in sports club participation and related factors has been scarce. Such research can assist in developing longer sports club participation in this transitional age. This cohort study explored sports club participation patterns and their determinants, plus associated lifestyle habits and life status indicators. It formed part of the Finnish Health Promoting Sports Club (FHPSC) study. Overall, 619 adolescents (of whom 72% were sports club participants at baseline) answered a health behaviour questionnaire at age 15 (years 2013–14) and at age 19 (years 2017–18). Chi-square tests and logistic regression analyses were carried out. The most prevalent pattern was dropout (41.0%), followed by maintainers (30.9%), nonparticipants (27.6%), and joiners (0.5%). Males were more likely than females to maintain their participation. Both maintainers and dropouts were more likely than nonparticipants to have an academic orientation. Starting the main sport by school age, competing nationally at top level, and aiming at competition in adulthood were more likely to lead to maintained participation than to dropping out. Among males, a coach who was active in health promotion was more related to maintained participation than to dropping out. Among females, maintainers had perceived continuous support for physical activity and sport from parents, while dropouts had perceived a decrease in such support. Furthermore, female and male maintainers were more likely to have healthy lifestyle habits (for example related to physical activity levels) than dropouts and nonparticipants. Currently, sports clubs tend to support participation especially among males and those who want to compete. Maintained sports club participation and healthy lifestyle habits in emerging adulthood could be advanced by more flexible options in combining sport and education, continuous parental support for sporting activities, and investing in coaches’ health promotion activity.