Show simple item record

dc.contributor.advisorMunukka, Matti
dc.contributor.authorTulomäki, Iina
dc.date.accessioned2024-12-17T07:25:09Z
dc.date.available2024-12-17T07:25:09Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99028
dc.description.abstractNaisilla ikääntymiseen liittyvä fyysisen suorituskyvyn heikentyminen alkaa aikaisemmin ja tapahtuu nopeammin kuin miehillä. Tämän biologisten sukupuolten ikääntymiseen liittyvän eroavaisuuden taustalla olevia tekijöitä on tärkeä selvittää, jotta naisten terveyttä ja toimintakykyä pystytään tukemaan kohdennetuilla interventiolla eri elämänvaiheissa. Yhtenä eroa selittävänä tekijänä on esitetty lantionpohjan toimintahäiriöitä. Lantionpohjan toimintahäiriöistä aiheutuvien oireiden välttäminen voi vähentää fyysistä aktiivisuutta ja johtaa fyysisen suorituskyvyn heikentymiseen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, ovatko lantionpohjan toimintahäiriöt yhteydessä fyysisen suorituskyvyn heikentymiseen vaihdevuosi-ikäisillä naisilla neljän vuoden seurannassa. Lisäksi tutkielmassa selvittiin poikkileikkausasetelmalla, ovatko lantionpohjan toimintahäiriöistä liikunnan harrastamiseen koetut haitat yhteydessä heikompaan fyysiseen suorituskykyyn. Tutkielma tehtiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Gerontologian tutkimuskeskuksen kanssa ja tutkielman aineistona hyödynnettiin ERMA- sekä EsmiRs-tutkimusten aineistoja. Tutkittavat olivat 47–55-vuotiaita vaihdevuosi-ikäisiä naisia (n = 298). Tutkielmassa lantionpohjan toimintahäiriöistä käsiteltiin virtsa- ja ulosteinkontinenssia sekä laskeumaoireita, joiden esiintyvyyttä ja koettua haittaa liikunnan harrastamiseen arvioitiin kyselylomakkeen avulla. Fyysisen suorituskyvyn mittareina olivat polven ojennusvoima, kuuden minuutin kävelymatka, esikevennyshypyn korkeus sekä käden puristusvoima. Aineiston analyysi toteutettiin IBM SPSS Statistics 28 -ohjelmalla. Analyysimenetelminä käytettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiota sekä lineaarista regressiota. Lantionpohjan toimintahäiriöiden esiintymisen ei havaittu olevan yhteydessä fyysisen suorituskyvyn muutoksiin neljän vuoden seurannassa. Kuitenkin poikkileikkausasetelmalla tarkasteltuna havaittiin, että suolen ja peräaukon oireista hikoiluttavan (β = -0,12; p = 0,042) sekä ponnistelua edellyttävän (β = -0,11; p = 0,041) liikunnan harrastamiseen koetut haitat olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä lyhyempään kävelymatkaan kuuden minuutin kävelytestissä. Lisäksi rakon ja virtsaamisen oireista koettu haitta kevyen liikunnan harrastamiseen oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä matalampaan esikevennyshypyn korkeuteen (β = -0,12; p = 0,028). Lantionpohjan toimintahäiriöiden esiintyminen ei selittänyt fyysisessä suorituskyvyssä neljän vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Tutkielman tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että lantionpohjan toimintahäiriöistä koetut haitat liikunnan harrastamiseen voivat olla yhteydessä heikompaan fyysiseen suorituskykyyn. Tässä tutkielmassa näitä yhteyksiä tutkittiin poikkileikkausasetelmalla, joka ei mahdollista kausaliteetin tulkintaa. Jatkossa tutkimusta tulisi jatkaa pitkittäisasetelmalla ja pidemmällä seuranta-ajalla huomioiden oireista koetut haitat liikunnan harrastamiseen sekä fyysisen suorituskyvyn eri osa-alueet.fi
dc.description.abstractThe age-related decline in physical performance begins earlier and occurs more rapidly in women than in men. It is important to identify the factors underlying this gender difference to support women’s health and functional capacity through targeted interventions at different stages of life. Pelvic floor dysfunction has been suggested as one of the factors explaining this difference. Avoiding the symptoms of pelvic floor dysfunction can reduce physical activity and lead to a decline in physical performance. The aim of this master’s thesis was to investigate whether pelvic floor dysfunction is associated with a decline in physical performance in menopausal women over a four-year period. Also, the aim was to examine in a cross-sectional study setting whether the perceived disadvantages of pelvic floor dysfunction in engaging in physical exercise are associated with poorer physical performance. The thesis was conducted in collaboration with the Gerontology Research Center at the Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä and the data utilized in this thesis was drawn from ERMA and EsmiRs studies. The participants were menopausal women aged 47–55 years (n = 298). The thesis addressed urinary and fecal incontinence as well as prolapse symptoms. Their prevalence and the perceived impact on physical activity was assessed through questionnaires. The measures of physical performance included isometric knee extension force, six-minute walking test, vertical jumping height and hand grip force. The data analysis was conducted using IBM SPSS Statistics 28 software. Spearman’s rank correlation and linear regression were used as the analysis methods. The presence of pelvic floor dysfunction was not associated with changes in physical performance over the four-year follow-up period. However, in the cross-sectional analysis, it was observed that the perceived disadvantages of engaging in vigorous (β = -0,12; p = 0,042) and strenuous (β = -0,11; p = 0,041) physical activities due to bowel and anal symptoms were statistically significantly associated with a shorter walking distance in the six-minute walk test. Additionally, the perceived disadvantage of engaging in light physical activity due to bladder and urinary symptoms was statistically significantly associated with lower vertical jumping height (β = -0,12; p = 0,028). The presence of pelvic floor dysfunction did not explain the changes in physical performance over the four-year period. However, the results of the thesis suggest that the perceived impact of pelvic floor dysfunction on exercise participation may be associated with poorer physical performance. In this thesis, these associations were examined using a cross-sectional study design, which does not allow for interpretations of causality. Future research is required with a longitudinal study design and a longer follow-up period, considering the perceived impact of symptoms on exercise participation and the different dimensions of physical performance.en
dc.format.extent91
dc.language.isofi
dc.subject.otherlantionpohjan toimintahäiriöt
dc.subject.otherfyysinen suorituskyky
dc.titleLantionpohjan toimintahäiriöiden yhteys fyysiseen suorituskykyyn neljän vuoden seurantatutkimuksessa vaihdevuosi-ikäisillä naisilla
dc.typemaster thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202412177843
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineFysioterapiafi
dc.contributor.oppiainePhysiotherapyen
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi50422
dc.subject.ysovaihdevuodet
dc.subject.ysofyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysonaiset


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record