Äitien työhyvinvointiprofiilien yhteys koettuun äiti-nuorisuhteeseen

Abstract

This study examined the profiles of mothers’ occupational well-being based on work engagement, work stress, and recovery from work, and the extent to which these profiles are associated with mothers’ age and education. Moreover, the extent to which these profiles are related to the quality of mother-adolescent relationship perceived by mothers and adolescents were examined. The sample consisted of 540 Finnish mother-adolescent dyads. The cross-sectional data were based on questionnaires addressed to mothers (n = 540) and their adolescents in Grade 7 (n = 540). Four profiles were identified: high well-being (37.1%), achievers (32.1%), average (24.3%), and stressed mothers (6.5%). Mothers with university degree were overrepresented in the achiever profile, whereas mothers with vocational education were underrepresented in this profile. Stressed mothers experienced more conflict with their adolescents than mothers whose well-being was high. These results suggest that highly educated mothers should be given more tools to manage their work stress and improve possibilities to recover from work. Furthermore, our results suggest that mothers’ poorer occupational well-being may be transmitted to the mother-adolescent relationship through increased conflict, especially in situations where poor work engagement and recovery from work are combined with high work stress.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin äitien työhyvinvointiprofiileja työn imun, työstressin sekä työstä palautumisen kokemusten perusteella sekä sitä, ovatko äitien ikä ja koulutustaso yhteydessä työhyvinvointiprofiileihin. Lisäksi tarkasteltiin sitä, ovatko työhyvinvointiprofiilit yhteydessä äitien ja varhaisnuorten kokemuksiin äiti-nuorisuhteessa ilmenevästä läheisyydestä ja konflikteista. Tutkimuksen poikkileikkausaineisto kerättiin kyselylomakkeilla seitsemäsluokkalaisilta nuorilta ja heidän äideiltään (n = 540 äidin ja nuoren muodostamaa paria). K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla tunnistettiin neljä työhyvinvointiprofiilia: hyvinvoivat (37.1 %), suorittajat (32.1 %), keskimääräiset (24.3 %) sekä kuormittuneet äidit (6.5 %). Ristiintaulukointi osoitti, että yliopistokoulutuksen saaneet äidit olivat yliedustettuina suorittaja-profiilissa, kun taas ammatillisen koulutuksen saaneet äidit olivat aliedustettuina tässä profiilissa. Yksisuuntaisen varianssianalyysin tulokset osoittivat, että kuormittuneet-profiilin äidit kokivat suhteessaan nuoreen enemmän konflikteja kuin hyvinvoivat-profiilin äidit. Tulosten perusteella erityisesti korkeasti koulutettujen äitien työstressin hallintaan ja työstä palautumiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi tuloksemme antavat viitteitä siitä, että äidin heikompi työhyvinvointi voi siirtyä äidin ja nuoren väliseen suhteeseen lisäämällä konflikteja erityisesti niissä tilanteissa, joissa heikko palautuminen ja työn imu yhdistyvät korkeaan työstressiin.