Korkeakoulutaustaiset maahanmuuttaneet koulutuspolulla Suomessa : neksusanalyysi tekstitoiminnasta, kielellisistä resursseista ja osallisuuden mahdollisuuksista

Abstract

Tämä väitöskirja käsittelee korkeakoulutaustaisten maahanmuuttaneiden osallistumista suomalaisen korkeakoulun tekstitoimintaan ja heidän kielellisten resurssiensa kehittymistä. Tutkimus valottaa maahanmuuttaneiden toimijuuden rakentumista sekä osallisuuden mahdollisuuksia korkeakoulukontekstissa ja laajemmin koulutus- ja työelämäpolulla. Tutkimuksen osallistujat opiskelivat siltavaiheen koulutuksessa, jossa opiskeltiin suomen kieltä sekä alakohtaisia sisältöopintoja. Yhtenä opettajista keräsin tutkimustani varten monenlaista aineistoa koulutuksen aikana, minkä lisäksi haastattelin kolmea avainosallistujaa myös sen jälkeen. Tutkimuksen teoreettis-metodologinen viitekehys on neksusanalyysi. Teoreettisesti tukeudutaan myös käyttöpohjaisiin näkökulmiin kielenoppimisesta, sosiokulttuuriseen tekstitaitotutkimukseen ja dialogiseen kielikäsitykseen, joista tutkimuksessa hahmotellaan synteesiä. Pitkittäinen, etnografisella otteella kerätty aineisto on analysoitu monimenetelmäisesti soveltaen neksusanalyysin sisällä esimerkiksi narratiivista analyysiä. Tutkimuksen perusteella yksilön toimijuus korkeakoulun tekstien äärellä riippuu siitä, millä tavalla hänen henkilöhistoriansa ja taitonsa (esim. kielitaito, käsitykset) kohtaavat sen kanssa, mitä tilanteessa vaaditaan toimintaan osallistumiseksi (esim. tekstikäytänteen normit) ja millaisia ulkoisia resursseja on tarjolla (esim. muiden tuki, materiaalit). Toimijuutta tukivat esimerkiksi yksilön tekstistrategiat sekä mahdollisuudet käyttää eri kieliä joustavasti ja hyödyntää ulkoisia resursseja. Vastaavasti toimijuutta ja osallisuuden mahdollisuuksia rajoittivat yksikielisyyden ideologiaa heijastavat käytänteet ja se, että tekstikäytänteitä ei selitetty monikielisille opiskelijoille tarpeeksi. Osallistujien tekstitaitojen ja kielellisten resurssien eli suomen kielen osaamisen ja käytön havaittiin kehittyvän vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, ja prosessi osoittautui dynaamiseksi ja epälineaariseksi. Tutkimus antaa moniulotteisen kuvan korkeakoulutaustaisten maahanmuuttaneiden potentiaalista, joka pitäisi huomioida paremmin koulutus- ja työelämäkonteksteissa. Tulosten valossa korkeakoulutuksen vallitsevia käytänteitä tulee tarkastella kriittisesti ja kehittää: tarvitaan lisää kielitietoista korkeakoulupedagogiikkaa sekä yksilöllistä tukea.

This dissertation focuses on the academic literacies, language learning and agency of highly educated migrants. In Finland, migrants have limited access to jobs that match their education as well as to higher education, a situation on which there has been little previous research. The study participants took part in a training programme that was designed for migrants who had completed university-level studies before migration. A major part of the learning content in this programme was studying Finnish. The teacher-researcher collected various types of data from a group of student-participants during the training programme. After the programme, interviews were also conducted with three key participants. The main theoretical and methodological framework of the ethnographically oriented study is nexus analysis. Theoretically, the study synthesizes nexus analysis, usage-based approaches to L2 learning, New Literacy Studies (particularly the Academic Literacies Approach) and Bakhtin’s theory of dialogue. The longitudinal data were analysed in the nexus analytical framework by applying various methods, such as narrative analysis. The findings suggest that an individual’s agency in academic literacy events and wider academic practices depend on how their own skills and life histories (e.g., linguistic resources, beliefs) correspond to what is expected from them (in, e.g., norms of literacy practices) and with the available external resources (e.g., other people’s support, materials). Factors supporting agency included multilingual resources, reading and writing strategies, skills for using external resources as well as the flexible literacy practices that allow an individual to take advantage of these other skills and resources. Participants’ linguistic resources and academic literacies developed in close interaction with the environment, and the process was observed to be highly dynamic and non-linear. Factors restricting individuals’ agency included implicit norms that were unclear and practices reflecting monolingual ideologies. The study proposes there should be more flexibility in the current language and literacy-related practices of Finnish higher education as well as further development of language-aware pedagogy. It highlights the need for more inclusive higher education that recognizes the potential of students from linguistically and culturally diverse backgrounds.