Processing of emotion-label words and emotion-laden words in L1 and L2 : behavioral and electrophysiological evidence

Abstract

Kaksikielisyyden tutkimuksessa tunteiden ja kielen välinen vuorovaikutus on merkittävä tutkimusalue. Käyttäytymiseen liittyviä ja EEG-mittauksia käyttäen tässä väitöskirjassa tutkittiin, miten myöhäiskaksikieliset käsittelevät ”emootiomerkittyjä” sanoja (esim. iloinen, vihainen) ja ”emootioladattuja” sanoja (esim. arvokas, huono), joilla on positiivinen tai negatiivinen valenssi. Näiden sanojen käsittelyä verrattiin neutraaleihin sanoihin ja toisiinsa sekä äidinkielessä (L1-kieli) että toisessa kielessä (L2-kieli). Artikkelissa I tutkittiin emootiomerkittyjen ja emootioladattujen sanojen prosessointia L1- ja L2-kielissä. Tulokset osoittivat, että emootiomerkittyihin sanoihin liittyi nopeampia reaktioaikoja kuin emootioladattuihin sanoihin molemmissa kielissä, mikä vahvistaa emootiosanan tyypin vaikuttavan sanan prosessointiin sekä L1- että L2-kielissä. Lisäksi L2-kielen negatiivisiin emootioladattuihin sanoihin liittyi hitaampia ja epätarkempia vastauksia verrattuna neutraaleihin sanoihin, mikä viittasi niiden aiheuttamaan emotionaaliseen haittaan. Artikkelissa II käytettiin tapahtumasidonnaisia herätevasteita selvittämään näiden kahden tunne-sanatyypin prosessoinnin taustalla olevia hermostollisia korrelaatteja L1- ja L2-kielissä. Tulokset osoittivat, että L1-kielen negatiivisesti emootioladatut sanat ja L2-kielen negatiiviset emootiomerkityt sanat aiheuttivat voimakkaamman tunnevaikutuksen. Emootiomerkittyihin sanoihin, erityisesti niihin, joilla oli positiivinen valenssi, kohdistui vähemmän tarkkaavaisuusresursseja. Lisäksi näyttää siltä, että myöhäiskaksikielisillä on heikompi pääsy L2-kielen tunnesanoihin verrattuna L1-kieleen. Artikkelissa III tarkasteltiin L2-kielen emootiomerkittyjen ja emootioladattujen sanojen aiheuttamia eroja aivoaktivaatiovasteissa eksplisiittisten ja implisiittisten prosessointitehtävien aikana. Tulokset osoittivat, että eksplisiittisessä tehtävässä L2-kielen negatiiviset emootioladatut sanat aiheuttivat hitaampia vasteita verrattuna muihin kolmeen tunnesanaryhmään, kun taas positiiviset emootiomerkityt sanat vahvistivat LPC-vasteita. Implisiittisessä tehtävässä tällaisia vaikutuksia ei havaittu. Tämä väitöskirja osoittaa, että L1-kielessä tunteiden käsittely on voimakkaampaa kuin L2-kielessä ja että emootiomerkittyjen ja emootioladattujen sanojen prosessointi eroaa myöhäiskaksikielisten L1- ja L2-kielissä sekä käyttäytymisen että aivotoiminnan tasolla. Emootiosanatyypin ja valenssin vaikutukset ovat mahdollisesti tehtävästä riippuvaisia ainakin L2-kielen kontekstissa.

The interaction between emotion and language remains an area of inquiry in bilingualism research. Employing behavioral and EEG (electroencephalography) measurements, this thesis explores how late bilinguals process emotion-label words (e.g., happy, angry) and emotion-laden words (e.g., worthy, poor) with positive or negative valence, comparing their processing to neutral words and to each other in both their first (L1) and second language (L2). Article I examined the processing of emotion-label and emotion-laden words in L1 and L2. Results showed that emotion-label words induced faster response times than emotion-laden words in both languages, confirming the emotion word type effect in both L1 and L2. Moreover, L2 negative emotion-laden words were associated with slower and fewer accurate responses relative to neutral words, suggesting an emotional disadvantage. Article II employed the event-related potentials (ERP) to investigate the neural correlates underlying the processing of these two types of emotion words in L1 and L2. Results showed that L1 negative emotion-laden words and L2 negative emotion-label words elicited larger N170 amplitudes than neutral words, suggesting stronger emotion effect. Emotion-label words, particularly those with positive valence, elicited reduced early posterior negativity (EPN) compared to emotion-laden words, indicating fewer attentional resources allocated to these words. Additionally, L1 emotion words elicited larger N400 amplitudes and smaller late posterior complex (LPC) amplitudes than those in L2, suggesting that late bilinguals exhibited less complete access to L2 emotion words compared to L1. Article III explored the different brain activation during the processing of L2 emotion-label and emotion-laden words in explicit and implicit processing tasks. Results showed that in the explicit task, compared to the other three groups of emotion words, L2 negative emotion-laden words induced slower responses, and positive emotion-label words elicited increased LPC amplitudes. No such effects were observed in the implicit task. Overall, this dissertation provides evidence that L1 evokes greater emotional engagement than L2, and that emotion-label and emotion-laden words are processed differently in late bilinguals’ L1 and L2 at both behavioral and electrophysiological levels. Nonetheless, the effects of emotion word type and valence appear to be potentially task-dependent, at least in the L2 context.