Liikunnan sosiaalipolitiikka
Authors
Date
2024Discipline
Master's Degree Programme in Social Sciences of SportLiikunnan yhteiskuntatieteiden maisteriohjelmaCopyright
© The Author(s)
Uusi-Illikainen, M. 2024. Social policy of sport. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in the Social Sciences of Sport, 104 pp., 0 appendices.
The aim of this master's thesis is to find out what it means to have a social policy on sport and to conceptualize the concept of social policy of sport to suit the Finnish field of sports and social policy. The second objective is to answer the research question "What is meant by the social policy of government physical activity?" The thesis is strongly interdisciplinary and is based on empirical material consisting of, among others, social and sports policy literature, public documents and international research literature. The research focused on the objectives, measures and distribution of the social and sports policy of the central government to several actors in the public administration in different ministries and at the level of the Prime Minister's Office. The aim of this Master's thesis was to create a new kind of research topic in the trends of physical education and social policy studies. In sports science or social policy research, it is important to study the social policy dimension of physical activity, even if there is no previous research on it from Finland or a universal method to examine the goals set in this thesis.
This thesis consists of six chapters, three main chapters after the introduction and finally the conclusions and evaluation of the study. The two research questions are answered in stages. The first research question is answered in the fourth chapter, Social policy on sport. The second research question is answered in the fifth chapter, Social policy on sport in public administrations. The research is a qualitative case study. It focuses on the objectives and policies of public social and physical activity policies in government. The written material was used to highlight the most relevant content for the research question and is presented in the fourth and fifth chapter. In terms of conclusions, the thesis concludes that the concept of social policy on sport is unknown in national sport or social policy. Social policy on sport at the level of state administration is divided between two different ministries, the Ministry of Social Affairs and Health and the Ministry of Education and Culture. The Prime Minister's Office are overseeing national social and sports policy. The objectives and measures of social policy in the field of sport are the most visible in the economic measures of social policy. Children's physical activity is supported by means-tested income support and adult physical activity is supported by means-tested income support. In addition, the situation of income security for sportspersons has been examined as part of the reform of the social security system.
Reducing inequality in physical activity and combating poverty through physical activity is the responsibility of the welfare state. Individual donations, support from voluntary clubs or organizations, sports passes provided by the municipality or Social Insurance Institution of Finland and income support from welfare areas are not enough to solve the problems underlying inequality and poverty in sport. What is needed instead is a comprehensive social policy reform by politicians that would eliminate and reduce the humiliating need for help for the poor and disadvantaged. To achieve such a development, there is a need for more research into the mechanisms underlying physical inequality and poverty, and for the research data to be used in policymaking to effectively reduce inequality and poverty.
Key words: Social policy, public policy, sports policy, socioeconomic inequality in sport, Social Inequality
...
Uusi-Illikainen, M. 2024. Liikunnan sosiaalipolitiikka. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma, 104 s, 0 liitettä.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä tarkoittaa liikunnan sosiaalipolitiikka ja käsitteellistää liikunnan sosiaalipolitiikan -käsite suomalaiseen liikunta- ja sosiaalipolitiikan alaan sopivaksi. Toisena tavoitteena on vastata tutkimuskysymykseen ”Mitä tarkoitetaan valtionhallinnon liikunnan sosiaalipolitiikalla?” Tutkielma on vahvasti poikkitieteellinen ja se perustuu empiiriseen aineistoon, joka koostuu muun muassa sosiaali- ja liikuntapolitiikan kirjallisuudesta, julkisista asiakirjoista ja kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta. Tutkimuksen kohteena olivat valtionhallinnon sosiaali- ja liikuntapolitiikan tavoitteet, toimenpiteet ja niiden jakautuminen usealle julkisen hallinnon toimijalle eri ministeriöissä ja valtioneuvoston kanslian tasolla. Tämän pro gradu tutkielman tavoitteena oli luoda uudenlainen tutkimusaihe liikunta- ja sosiaalipolitiikan tutkimusten suuntauksiin. Liikuntatieteellisessä tai sosiaalipolitiikan tutkimuksessa on tärkeää tutkia liikunnan sosiaalipoliittista ulottuvuutta, vaikka siitä ei ole aikaisempaa tutkimusta Suomesta tai yleispätevää metodia, joilla tarkastellaan tässä tutkielmassa asetettuja tavoitteita.
Tässä tutkielmassa on johdannon jälkeen kolme päälukua ja viimeisenä tulosten esittely, johtopäätökset ja tutkimuksen arviointi. Kahteen tutkimuskysymykseen vastataan vaiheittain. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastataan neljännessä luvussa. Toiseen tutkimuskysymykseen saadaan vastaus viidennessä pääluvussa, joka käsittelee valtionhallinnon liikunnan sosiaalipolitiikkaa. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen kohteena ovat valtionhallinnon julkisen sosiaali- ja liikuntapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet. Kirjallisten aineistojen avulla on nostettu esiin tutkimuskysymyksen kannalta keskeisin sisältö ja aineistot ovat esitelty neljännessä ja viidennessä pääluvussa. Johtopäätösten osalta tutkielmassa päädytään siihen, että liikunnan sosiaalipolitiikan käsite on tuntematon kansallisessa liikunta- ja sosiaalipolitiikassa. Valtionhallinnon tasolla toteuttava liikunnan sosiaalipolitiikka on jakautunut kahdelle eri ministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle ja opetus- ja kulttuuriministeriölle. Valtioneuvoston kanslia johtaa kansallista yhteiskunta-, sosiaali- ja liikuntapolitiikkaa. Liikunnan sosiaalipolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet ovat selkeimmin havaittavissa sosiaalipolitiikan taloudellisten toimenpiteiden osalta. Lasten liikunnan harrastamista tuetaan toimeentulotuella ja aikuisten liikunnan harrastamisesta toimeentulotuella on tehty selvitys. Lisäksi urheilijoiden ansioturvan tilannetta selvitettiin osana sosiaaliturvauudistusta.
Liikunnan eriarvoisuuden vähentäminen ja köyhyyden torjuminen liikunnan avulla on hyvinvointivaltion tehtävä. Yksittäiset lahjoitukset, vapaaehtoisten seurojen tai järjestöjen tuki, kunnan tarjoamat liikuntapassit tai Kelan ja hyvinvointialueiden maksama toimeentulotuki eivät riitä ratkaisemaan liikunnan eriarvoisuuden ja köyhyyden taustalla olevia ongelmia. Sen sijaan tarvitaan poliittisten päättäjien toteuttama laaja sosiaalipoliittinen kokonaisuudistus, joka poistaisi ja vähentäisi köyhien ja huono-osaisten nöyryyttävää avuntarvetta. Tällaisen kehityksen aikaansaamiseksi tarvitaan lisää tutkimustietoa liikunnan eriarvoisuuden ja köyhyyden taustalla vaikuttavista mekanismeista sekä sen tutkimustiedon hyödyntämistä poliittisessa päätöksenteossa, jotta eriarvoisuutta ja köyhyyttä voidaan vähentää tehokkaasti.
Asiasanat: sosiaalipolitiikka, liikuntapolitiikka, valtionhallinto, sosiaaliturva, eriarvoisuus
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Seurat tärkeitä liikunnan sosiaalipolitiikan toteuttajia Ruotsissa
Salmikangas, Anna-Katriina (Liikuntatieteellinen seura, 2023) -
Liikuntaseurojen lasten ja nuorten liikunnan markkinointi : tutkimus lasten ja nuorten liikunnan tuotantoprosessista, resursseista ja kustannuksista
Puronaho, Kari (Jyväskylän yliopisto, 2006)Recent research indicates an increase in the demand for sport aimed at children and youngsters, but particularly sport clubs have not been able to develop their production of sport activities quickly enough or in an ... -
Liikunnan etäopetus koulussa : mitä liikunnan etäopetuksessa tehtiin keväällä 2020?
Kuismin, Meiju (2021)Keväällä 2020 suomalainen koulujärjestelmä siirtyi etäopetukseen koronaviruspandemian vuoksi. Koska systemaattista liikunnan etäopetusta ei ennestään ole järjestetty, on sen vaikutuksia opetukselle ja oppimiselle aiheellista ... -
Vanhempien sosioekonomisen aseman ja liikunnan määrän merkitys lasten liikunnan harrastamiselle
Nykänen, Mari; Turkki, Sanna (1997) -
Tukea tarvitsevien lasten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus, ohjattu liikunnan harrastaminen ja liikunnan esteet
Pikkupeura, Vilma; Asunta, Piritta; Villberg, Jari; Rintala, Pauli (Liikuntatieteellinen seura, 2020)Lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä on tutkittu koululaisilta jo vuosikymmeniä laajoissa kansallisissa kyselytutkimuksissa, mutta erityiskoulussa tai -luokalla opiskelleet oppilaat ovat jääneet näiden tutkimusten ...