Menetelmät ja koulukunnat – neljä tapausesimerkkiä tutkimuksellisista sitoumuksista suomalaisessa filosofiassa

Abstract

Usein filosofian tutkijat sitoutuvat tutkimuksessaan valitsemiinsa menetelmiin ja toisinaan myös johonkin filosofian koulukuntaan. Nämä tutkimukselliset sitoumukset voivat olla selväsanaisesti kirjattu tutkimusteksteihin tai ne saattavat vaikuttaa tutkimuksessa implisiittisesti ja tulla esille epäsuorasti. Tämä väitöstutkimus selvittää sekä implisiittisten että eksplisiittisten tutkimuksellisten sitoumusten luonnetta neljän 1900-luvun suomalaisen filosofian tapausesimerkin kautta. Väitöskirjassa sovelletaan ja kehitetään metafilosofista tutkimusotetta. Tutkimuksen keskeisin menetelmä on systemaattinen filosofinen reflektio, mutta työssä sovelletaan myös filosofian historian menetelmiä. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään empiiristä haastattelumenetelmää tutkimuksellisten sitoumusten tunnistamiseksi. Väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta sekä yhteenveto-osuudesta, ja kokonaisuutena tutkimus vastaa kolmeen kysymykseen. Ensimmäiseksi tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia menetelmiin ja koulukuntiin liittyviä tutkimuksellisia sitoumuksia valituissa suomalaisen filosofian tapausesimerkeissä ilmenee. Toiseksi työssä arvioidaan, miten menetelmä- ja koulukuntasitoumukset kytkeytyvät toisiinsa valituissa suomalaisen filosofian tapausesimerkeissä. Kolmanneksi tutkimuksessa havainnollistetaan, miten tapausesimerkeissä on arvioitu institutionaalisten ja tiedepoliittisten tekijöiden vaikutusta tutkimuksellisiin sitoumuksiin. Väitöskirjan ainutlaatuinen kysymyksenasettelu tarjoaa uuden tulokulman suomalaisen filosofian lähihistoriaan. Tutkimustulokset osoittavat, että valituissa suomalaisen filosofian puheenvuoroissa on sitouduttu muun muassa filosofian menetelmien tieteellisyyteen sekä logiikan ja intuition menetelmiin. Filosofian menetelmät on usein sijoitettu ja sijoitetaan edelleen joidenkin filosofisten koulukuntien alle, kuten analyyttiseen filosofiaan, loogiseen empirismiin, marxismiin, fenomenologiaan tai mannermaiseen filosofiaan. Suomalaiset filosofit ovat arvioineet, että muun muassa tutkimuksen rahoituskäytännöt sekä tutkimuksen ja opetuksen painoalat ohjaavat menetelmä- ja koulukuntasitoumuksia yliopistoissa. Kokonaisuutena väitöstutkimus vie eteenpäin metafilosofista keskustelua tutkimuksellisten sitoumusten merkityksestä suomalaisessa filosofiassa.

Academic philosophers usually commit themselves to a set of philosophical methods and sometimes to a particular tradition. Such research commitments may be expressed explicitly in the research, or they can operate implicitly and emerge merely indirectly. This dissertation examines four case examples of explicit and implicit research commitments in the 20th century Finnish philosophy. The dissertation applies a metaphilosophical approach and develops it further. The primary method of this study is systematic philosophical reflection, but it applies methods from history of philosophy, as well. Furthermore, the study uses an empirical interview method to identify research commitments. The dissertation consists of a summary and four sub-studies, and it answers three questions. First, it examines what kinds of methodological and tradition-related research commitments have been established in the selected case studies of Finnish philosophy. Second, the study describes and evaluates how methodological and tradition-related commitments are interconnected in the selected Finnish philosophy. Third, the study examines how the selected Finnish philosophers have considered the institutional and political impact on research commitments. The dissertation’s unique theoretical framework offers a new perspective on the recent history of Finnish philosophy. The research results show that within the selected contributions to Finnish philosophy we can find commitments to the scientific nature of philosophical methods as well as to the methods of logic and intuition, among other principles. Philosophical methods have often been categorized, and are still today categorized, under particular schools or traditions, such as analytical philosophy, logical empiricism, Marxist philosophy, phenomenology, and continental philosophy. The selected Finnish philosophers evaluate that research funding practices and the emphases in the university research and teaching have an impact on research commitments. Overall, the dissertation opens a metaphilosophical discussion on the relevance of research commitments in philosophy.