Menetelmät ja koulukunnat – neljä tapausesimerkkiä tutkimuksellisista sitoumuksista suomalaisessa filosofiassa
Usein filosofian tutkijat sitoutuvat tutkimuksessaan valitsemiinsa menetelmiin ja toisinaan myös johonkin filosofian koulukuntaan. Nämä tutkimukselliset sitoumukset voivat olla selväsanaisesti kirjattu tutkimusteksteihin tai ne saattavat vaikuttaa tutkimuksessa implisiittisesti ja tulla esille epäsuorasti. Tämä väitöstutkimus selvittää sekä implisiittisten että eksplisiittisten tutkimuksellisten sitoumusten luonnetta neljän 1900-luvun suomalaisen filosofian tapausesimerkin kautta. Väitöskirjassa sovelletaan ja kehitetään metafilosofista tutkimusotetta. Tutkimuksen keskeisin menetelmä on systemaattinen filosofinen reflektio, mutta työssä sovelletaan myös filosofian historian menetelmiä. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään empiiristä haastattelumenetelmää tutkimuksellisten sitoumusten tunnistamiseksi. Väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta sekä yhteenveto-osuudesta, ja kokonaisuutena tutkimus vastaa kolmeen kysymykseen. Ensimmäiseksi tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia menetelmiin ja koulukuntiin liittyviä tutkimuksellisia sitoumuksia valituissa suomalaisen filosofian tapausesimerkeissä ilmenee. Toiseksi työssä arvioidaan, miten menetelmä- ja koulukuntasitoumukset kytkeytyvät toisiinsa valituissa suomalaisen filosofian tapausesimerkeissä. Kolmanneksi tutkimuksessa havainnollistetaan, miten tapausesimerkeissä on arvioitu institutionaalisten ja tiedepoliittisten tekijöiden vaikutusta tutkimuksellisiin sitoumuksiin. Väitöskirjan ainutlaatuinen kysymyksenasettelu tarjoaa uuden tulokulman suomalaisen filosofian lähihistoriaan. Tutkimustulokset osoittavat, että valituissa suomalaisen filosofian puheenvuoroissa on sitouduttu muun muassa filosofian menetelmien tieteellisyyteen sekä logiikan ja intuition menetelmiin. Filosofian menetelmät on usein sijoitettu ja sijoitetaan edelleen joidenkin filosofisten koulukuntien alle, kuten analyyttiseen filosofiaan, loogiseen empirismiin, marxismiin, fenomenologiaan tai mannermaiseen filosofiaan. Suomalaiset filosofit ovat arvioineet, että muun muassa tutkimuksen rahoituskäytännöt sekä tutkimuksen ja opetuksen painoalat ohjaavat menetelmä- ja koulukuntasitoumuksia yliopistoissa. Kokonaisuutena väitöstutkimus vie eteenpäin metafilosofista keskustelua tutkimuksellisten sitoumusten merkityksestä suomalaisessa filosofiassa.
...
Academic philosophers usually commit themselves to a set of philosophical methods and sometimes to a particular tradition. Such research commitments may be expressed explicitly in the research, or they can operate implicitly and emerge merely indirectly. This dissertation examines four case examples of explicit and implicit research commitments in the 20th century Finnish philosophy. The dissertation applies a metaphilosophical approach and develops it further. The primary method of this study is systematic philosophical reflection, but it applies methods from history of philosophy, as well. Furthermore, the study uses an empirical interview method to identify research commitments. The dissertation consists of a summary and four sub-studies, and it answers three questions. First, it examines what kinds of methodological and tradition-related research commitments have been established in the selected case studies of Finnish philosophy. Second, the study describes and evaluates how methodological and tradition-related commitments are interconnected in the selected Finnish philosophy. Third, the study examines how the selected Finnish philosophers have considered the institutional and political impact on research commitments. The dissertation’s unique theoretical framework offers a new perspective on the recent history of Finnish philosophy. The research results show that within the selected contributions to Finnish philosophy we can find commitments to the scientific nature of philosophical methods as well as to the methods of logic and intuition, among other principles. Philosophical methods have often been categorized, and are still today categorized, under particular schools or traditions, such as analytical philosophy, logical empiricism, Marxist philosophy, phenomenology, and continental philosophy. The selected Finnish philosophers evaluate that research funding practices and the emphases in the university research and teaching have an impact on research commitments. Overall, the dissertation opens a metaphilosophical discussion on the relevance of research commitments in philosophy.
...
Publisher
Jyväskylän yliopistoISBN
978-952-86-0388-7ISSN Search the Publication Forum
2489-9003Contains publications
- Artikkeli I: Hovila, T.-M. (2020). Filosofian kahtiajako? : analyyttisen ja mannermaisen filosofian institutionaaliset tekijät. Niin & näin, 27(3), 103-112. Koko teksti
- Artikkeli II: Hovila, T.-M. (2023). Filosofiakäsitykset ja koulukunnat Suomen Filosofisen Yhdistyksen historiassa. S. Pihlström, L. Ahokas, & I. Niiniluoto (Eds.), Suomen Filosofinen Yhdistys 1873-2023 : 150 vuotta suomalaisen filosofian historiaa (pp. 263-299). Suomen filosofinen yhdistys ry. Koko teksti
- Artikkeli III: Hovila, Tiia-Mari (2023b). Holism as a Methodological Principle in Kaila’s and Goldstein’s Personality Research: A Metaphilosophical Study. Metodologia, 6, 45–71. Koko teksti
- Artikkeli IV: Hovila, T.-M., & Lipsanen, K. (2021). Menetelmät Erik Ahlmanin filosofiassa. Ajatus : Suomen filosofisen yhdistyksen vuosikirja, 78, 123-147. Koko teksti
Metadata
Show full item recordCollections
- JYU Dissertations [862]
- Väitöskirjat [3586]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Isolaatiot taloustieteellisen koulukuntakiistan taustalla : tutkielma Uskali Mäen tieteenfilosofisten käsitteiden soveltamisesta
Lari, Teemu (2018)Tämän tutkielman ensisijaisena tavoitteena on selvittää Uskali Mäen tieteenfilosofisen käsitteistön soveltuvuutta moderniksi rahateoriaksi eli uuschartalismiksi kutsuttua taloustieteellistä koulukuntaa koskevan kiistan ... -
Filosofian kahtiajako? : analyyttisen ja mannermaisen filosofian institutionaaliset tekijät
Hovila, Tiia-Mari (Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2020)Viimeisten vuosikymmenien aikana filosofian jakoa mannermaiseen ja analyyttiseen on tutkittu laajalti. Sekä kansallisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa jaottelun käyttökel-poisuus on yhtäältä kyseenalaistettu mutta ... -
Politiikasta-raati: Kansainvälisten suhteiden tutkimuksen sokeat pisteet
Kronlund, Anna; Vaittinen, Tiina; Räkköläinen, Mikko; Vastapuu, Leena (Valtiotieteellinen yhdistys, 2022)Akateeminen tutkimus suosii tiettyjä suuntauksia ja painotuksia. Samalla määritellään sitä, millainen tutkimus on tärkeää ja huomionarvoista – ja myös sitä, mikä ei ole. Neljä kansainvälisten suhteiden tutkijaa kertoo, ... -
Exploring the scope of Enterprise Architecture thinking : perspectives from Finnish organisations
Ivanov, Vladislav (2022)Tämä tutkimus tarkastelee organisaatioiden kokonaisarkkitehtuuriajattelun laajuutta. Kokonaisarkkitehtuuri (KA) on usein nähty jokseenkin epämääräisenä ja vaikeasti lähestyttävänä. Jopa kokonaisarkkitehtuurin ammattilaisten ... -
Max Jakobson - reaaliliberalisti
Tiitto, Niko Kristian (2021)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisen diplomaatti Max Jakobsonin ulkopoliittinen maailmankuva. Ulkopoliittisella maailmankuvalla tarkoitetaan yksilöiden ja ryhmittymien käsityksiä maailmanpolitiikan luonteesta. ...