Yksinasuvan muistisairaan naisen toimijuus ja eettisiä kipupisteitä arjessa

Abstract

Artikkeli pohjautuu sosiaalityön väitöstutkimukseeni (Virkola 2014), jossa tarkastelin yksinasuvien muistisairaiden naisten arkea ja elämäntilanteita toimijuuden näkökulmasta. Väestön ikääntyessä muistisairauksista on tullut merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen haaste yhteiskunnalle. Yhä useampi vanhusten palvelujen asiakas on muistisairas ihminen. Keräsin tutkimukseni aineiston etnografisella tutkimusotteella Seurasin 2,5 vuoden ajan viiden yksinasuvan muistisairaan naisen arkielämää, kävin heidän kanssaan keskusteluja ja havainnoin heidän päivittäistä elämäänsä. Naiset, joita kutsun Esteriksi, Hertaksi, Maijaksi, Marjataksi ja Siiriksi, olivat 70-95-vuotiaita ja asuivat Helsingin kantakaupungin alueella. Pieni määrä tutkittavia ihmisiä mahdollisti syventymisen yksilöllisiin elämäntilanteisiin ja niiden seuraamisen pitkällä aikavälillä. Samanaikaisesti tavoitteeni oli myös yleisen ja arjessa jaetun tietovarannon tutkiminen.