Politics of transgression in Edith Södergran's poetics
Tekijät
Päivämäärä
2024Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tämä maisterintutkielma tarkastelee Edith Södergranin poetiikan poliittisuutta analysoimalla hänen debyyttikokoelmansa Dikter (1916) kolme runoa: ”Två vägar”, ”Jag såg ett träd” ja ”Violetta skymningar”. Affektiorientoitunut hermeneuttinen kriittinen lähiluenta nostaa keskiöön runojen subjektien pyrkimykset rikkoa naisen halua ja seksuaalisuutta tukahduttavat patriarkaaliset normit. Runojen kuvissa subjektien ironia kohdistuu yhtä lailla moraalisen dualismin tarjoamaan näennäiseen valinnanvapauteen kuin yksilöiden uskomuksiin vapaudesta ilmaista halujaan. Kun tiukat moraalisäännöt ajavat yksilöitä valitsemaan ’hyvän’ ja ’pahan’, ’puhtaan’ ja ’likaisen’ ja jopa ’elämän’ ja ’kuoleman’ välillä, kollektivismi ja individualismi asettuvat vastakkain. Vaikka kollektiivisuus kuvataan runoissa yksilöä suojelevana vallan muotona, se myös kaventaa heidän toimijuuttaan ja halujensa ilmaisua. Samalla yksilöllisyyttään ilmaisevat työnnetään kollektiivisesti yhteiskunnan marginaaleihin.
Tutkielman väite on, että Södergranin poetiikka haastaa lukijaa tutkimaan yksilön mahdollisuuksia ja rajoja murtautua ulos sosiaalisesti tuotetusta ja toistetusta normatiivisuudesta. Lukemalla nämä runot tunnustaen niiden raamatulliset ja nietzscheläiset vaikutteet sekä tukeutuen Judith Butlerin ja Hélène Cixous’n kirjoitusten teoretisointeihin normien vastustamisesta ja kumoamisesta väitän, että se mitä Södergranin runot tarjoavat lukijalle, on myös tutkielma transgression politiikkaan. Runoissa transgressio ei ainoastaan tee alistamisen kollektiivisia mekanismeja näkyväksi, vaan, mikä vielä tärkeämpää, herättää kysymyksen halusta epävakauden lähteenä ja lannistumattomana sisäisenä elämänvoimana. Södergranin runojen individualistisen ’uuden naisen’ konstruktiota käsitteleviin tieteellisiin keskusteluihin osallistuen väitän, että Södergranin poetiikassa individualismi yksin on riittämätön vapauden lähde, kun yksilöiden on neuvoteltava sosiaalisesti määriteltyjen rajojen ja sisäisten halujensa välillä.
...
This master’s thesis examines the politics of Edith Södergran’s poetics by analyzing three poems of her debut collection Dikter (1916): “Två vägar”, “Jag såg ett träd”, and “Violetta skymningar”. The affect- oriented hermeneutic critical close reading of the poems brings to the fore the efforts of the subjects of the poems to transgress the patriarchal norms that suppress female desire and sexuality. In the images of the poems, the irony of the subjects is directed alike to the ostensible freedom of choice provided by moral dualism and to the individuals’ beliefs in the freedom to express their desires. When strict moral rules drive individuals to choose between ‘good’ and ‘bad’, ‘clean’ and ‘dirty’, and even ‘life’ and ‘death’, collectivism and individualism are pitted against each other. While in the poems collectivity is depicted as a form of power that protects the individual, it also narrows down their agency and expression of desires. At the same time, those who express their individuality are collectively being pushed onto the margins of the society.
The thesis’ argument is that Södergran’s poetics challenges the reader to explore the individual’s possibilities and limits thereof to break out of the socially produced and reproduced normativity. Reading these poems with an acknowledgement to their biblical and Nietzschean influence, and informed by theoretical engagements with writings by Judith Butler and Hélène Cixous on the topic of resisting and undoing norms, I argue that what Södergran’s poems offer to the reader is also an inquiry into the politics of transgression. In the poems, transgression not only makes visible the collective mechanisms of subjugation, but, even more importantly, raises the question of desire as a source of destabilization and as an irrepressible intrinsic life force. In contribution to the scholarly debates about Södergran’s poems’ construction of the individualistic ‘new woman’, I argue that in Södergran’s poetics, individualism alone is an insufficient source of freedom when individuals must negotiate between socially defined boundaries and their inner desires.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29341]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
What do we know about the sporting experiences of gender and sexual minority athletes and coaches? : A scoping review
Kavoura, Anna; Kokkonen, Marja (Routledge, Taylor & Francis Group, 2021)Scholarship on gender and sexual diversity in sport has advanced during the last decade and it is nowadays recognised that we need a better understanding of how to facilitate inclusive sport cultures that allow all people ... -
"We only want tits and timestamps" : framing gender and sexuality on a popular American image board
Vuolle, Saara (2015)Tämä tutkielma tarkastelee sukupuolen ja seksuaalisuuden kielellistä rakentumista suositun USA:laisen internetfoorumin keskusteluissa. Sukupuoli ja seksuaalisuus nähdään tutkimuksessa paitsi kielessä heijastuvina, myös ... -
Conforming to and resisting imposed identities : An autoethnography on academic motherhood
Krysa, Isabella; Kivijärvi, Marke (Emerald, 2022)Purpose This research attempts to make sense of the experiences of two academic women who become mothers. Design/methodology/approach This paper is an autoethnography. Applying the autoethnographic method allows ... -
Radical sex role ideology and the Finnish gender role movement in the late 1960s
Kurvinen, Heidi; Turunen, Arja (Routledge, Taylor & Francis, 2023)An active discussion of gender roles and the need to renegotiate them took place in the late 1960s in Finland. While previous studies have associated this ‘sex role debate’ with the independent civic organisation Association ... -
''Mä oon kerran kännipäissäni pätkässyt llonaa turpaan" : sukupuolistunut väkivalta Aku Louhimiehen ja Antti J. Jokisen elokuvissa
Pitkämäki, Anna (Sukupuolentutkimuksen seura, 2021)Artikkelissa tarkastellaan sukupuolistunutta väkivaltaa Antti J. Jokisen ja Aku Louhimiehen ohjaamissa pitkissä kotimaisissa elokuvissa. Tarkastelun kohteena on, miten ja millaista väkivaltaa elokuvissa esitetään ja millaisia ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.