Sosiaalisen median alustojen vaikutukset terveysinformaation leviämisessä

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan sosiaalisen median, erityisesti Instagramin, X:n (aiemmin Twitter), Facebookin, YouTuben, TikTokin ja Snapchatin roolia terveysinformaation levittämisessä ja vastaanottamisessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten nämä alustat vaikuttavat terveysinformaation laatuun ja kuinka käyttäjät arvioivat tiedon luotettavuutta käytännössä. Sosiaalinen media voi merkittävästi edistää terveysviestintää nopean tiedonjakelun ja reaaliaikaisen vuorovaikutuksen avulla, mutta tämä tuo myös haasteita, kuten virheellisen tiedon leviämisen. Tutkielman perusteella on selvää, että monien alustojen algoritmit suosivat viihteellistä ja tunteita herättävää sisältöä, mikä heikentää tiedon luotettavuutta ja voi altistaa käyttäjät terveysriskeille. Jatkossa on tärkeää tutkia strategioita ja algoritmeja, jotka voisivat tehokkaammin ehkäistä väärän tiedon leviämistä ja tukea luotettavaa terveysviestintää sosiaalisessa mediassa. Vaikka sosiaalinen media tarjoaa suuria mahdollisuuksia terveysviestinnässä, tutkimus tuo esiin myös rajoitteita, kuten empiirisen datan puutteen ja tarpeen laajemmille tutkimuksille. Tehokas ja eettinen sosiaalisen median käyttö terveysviestinnässä vaatii paitsi syvällistä ymmärrystä alustojen toiminnasta, myös tiivistä yhteistyötä terveysviestinnän ammattilaisten ja alustojen välillä. Tämän tutkimuksen tekeminen on tärkeää, sillä sosiaalisen median kasvava vaikutus terveysinformaatioon voi merkittävästi vaikuttaa kansanterveyteen ja yhteiskunnan hyvinvointiin.

This bachelor's thesis examines the role of social media platforms, particularly Instagram, X (formerly Twitter), Facebook, YouTube, TikTok, and Snapchat, in the dissemination and reception of health information. The aim of the research was to determine how these platforms impact the quality of health information and how users assess its reliability in practice. Social media can significantly enhance health communication through rapid information sharing and real-time interaction, but this also introduces challenges, such as the spread of misinformation. The findings highlight that the algorithms of many platforms tend to favor entertaining and emotionally charged content, which undermines the reliability of information and exposes users to health risks. Moving forward, it is crucial to develop strategies and algorithms that can more effectively prevent the spread of misinformation and support trustworthy health communication on social media. While social media presents vast opportunities for health communication, the research also reveals certain limitations, such as the lack of empirical data and the need for more extensive studies. Effective and ethical use of social media in health communication not only requires a deep understanding of how these platforms operate but also close collaboration between health communication professionals and platform operators. This research is vital because the growing influence of social media on health information can significantly impact public health and societal well-being.