Executive function difficulties among preschool-aged children : examining their everyday manifestations and the potential of a play-based intervention

Abstract

Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää alle kouluikäisillä lapsilla arkielämässä ilmenevien toiminnanohjauksen (TO) vaikeuksien luonnetta sekä tutkia mahdollisuutta tukea lapsia ja heidän vanhempiaan leikkiperustaisen intervention avulla. Ensimmäisessä osatutkimuksessa pyrittiin selvittämään, minkälaisia arjen TO-vaikeuksia on eri tavoin psyykkisesti oireilevilla lapsilla. Kysymystä lähestyttiin muuttujakeskeisesti, eli vertailemalla eri tavoin oireilevien lasten ryhmiä toisiinsa ja tyypillisesti kehittyviin lapsiin, sekä henkilökeskeisesti, eli selvittämällä TO:n yksilölliseen vaihteluun perustuvia profiileja koko kliinisessä aineistossa. Toisessa osatutkimuksessa selvitettiin leikkiperustaisen ENGAGE-intervention vaikutusta lasten käyttäytymiseen perheissä, joissa vanhemmilla oli huolta lastensa tarkkaamattomuudesta ja/tai ylivilkkaudesta ja impulsiivisuudesta. Kolmannessa osatutkimuksessa selvitettiin ENGAGE-intervention vaikutusta vanhempien kokemaan vanhemmuuden stressiin suoraan sekä lasten käyttäytymisessä tapahtuvien muutosten välittämänä. Kaikki tutkimuksen aineisto oli kyselylomakemuotoista ja perustui vanhempien ja varhaiskasvatuksen lasta koskeviin arvioihin. Ensimmäisen osatutkimuksen kliininen aineisto (N=171) kerättiin pienten lasten psykiatrisiin yksilöihin ohjautuneilta perheiltä ja normatiivinen aineisto (N=667) kerättiin päiväkodeista. Toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa käytetty aineisto (N=95) kerättiin osana Niilo Mäki Instituutin Leikitään ja keskitytään -hanketta (2017-2019). Tulokset osoittivat, että psyykkisesti oireilevien lasten arjen TO:sta voidaan kuvata viiden profiilin kautta. Henkilökeskeiset profiilit tavoittivat eri TO:n osa-alueilla ilmenevää vaihtelua muuttujakeskeisiä oireryhmävertailuja tarkemmin. Toiseksi tulokset osoittivat, että ENGAGE oli tehokas tapa vähentää lasten TO:een liittyviä käyttäytymisen ongelmia vanhempien, mutta ei varhaiskasvatuksen, arvioihin perustuen. Kolmanneksi tulokset osoittivat, että intervention vanhemmuuden stressiä vähentävä vaikutus välittyi täysin lasten aggressiivisen ja uhmakkaan käyttäytymisen vähenemisen myötä. Kaikkiaan väitöstutkimuksen tulokset korostavat lapsen arjen TO-vaikeuksien yksilöllisen arvioinnin tärkeyttä riippumatta lapsen ulos- ja sisäänpäin kääntyvien oireiden tyypistä ja määrästä. Tulokset myös tukevat ENGAGE-intervention toimivuutta varhaisena tukitoimena alle kouluikäisille lapsille. Aggressiivisen ja uhmakkaan käyttäytymisen vähenemiseen intervention myötä on tärkeä kiinnittää erityistä huomiota, sillä se on tärkeää koko perheen hyvinvoinnin kannalta.

The aim of this dissertation was to investigate the everyday manifestations of executive function (EF) difficulties among preschool-aged children and to study the potential of a play-based intervention for improving related behavioral outcomes and parental functioning. In Study I, we examined the heterogeneity of everyday EF skills in a mixed clinical sample through a variable-oriented approach, entailing comparisons of different symptom-based groups, as well as through a person-oriented approach using latent profile analysis. In Study II, we examined the effectiveness of a play-based EF intervention (ENGAGE) in reducing EF-related behavior problems among preschool children with elevated inattentive and/or hyperactive/impulsive problems. In Study III, we examined the effectiveness of ENGAGE in reducing parenting stress directly and indirectly through changes in children’s behavior. Three distinct datasets were used in the studies: Study I utilized a clinical sample (N = 171) gathered from child psychiatric outpatient clinics as well as a normative sample (N = 667) gathered from early childhood education (ECE) units; Studies II and III utilized a dataset (N = 95) gathered as a part of the Leikitään ja keskitytään project (2017–2019). The person-oriented results of Study I, obtained using latent profile analysis, showed that the everyday EF of children with emotional and behavioral problems are captured by five distinct profiles. Compared to the variable-oriented comparisons of clinical groups based on internalizing and externalizing symptoms, the person-oriented profiles brought out more nuanced information concerning the heterogeneity of everyday EF skills. The results of Study II and III showed that the ENGAGE intervention was effective in reducing children’s EF-related behavior problems according to parent ratings but not according to ECE teacher ratings, and that the relieving effect of the intervention on parenting stress operated fully through reductions in child aggressive and oppositional behavior. The results highlight the need for individual assessment of a child’s everyday EF profile regardless of their level and type of internalizing and externalizing symptoms, and support the potential of the ENGAGE intervention as an effective way to reduce children’s EF-related behavior problems in the Finnish health care context. Furthermore, the results highlight the importance of addressing child aggressive and oppositional behavior in order to improve parental outcomes.