Executive function difficulties among preschool-aged children : examining their everyday manifestations and the potential of a play-based intervention

Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää alle kouluikäisillä lapsilla arkielämässä ilmenevien toiminnanohjauksen (TO) vaikeuksien luonnetta sekä tutkia mahdollisuutta tukea lapsia ja heidän vanhempiaan leikkiperustaisen intervention avulla. Ensimmäisessä osatutkimuksessa pyrittiin selvittämään, minkälaisia arjen TO-vaikeuksia on eri tavoin psyykkisesti oireilevilla lapsilla. Kysymystä lähestyttiin muuttujakeskeisesti, eli vertailemalla eri tavoin oireilevien lasten ryhmiä toisiinsa ja tyypillisesti kehittyviin lapsiin, sekä henkilökeskeisesti, eli selvittämällä TO:n yksilölliseen vaihteluun perustuvia profiileja koko kliinisessä aineistossa. Toisessa osatutkimuksessa selvitettiin leikkiperustaisen ENGAGE-intervention vaikutusta lasten käyttäytymiseen perheissä, joissa vanhemmilla oli huolta lastensa tarkkaamattomuudesta ja/tai ylivilkkaudesta ja impulsiivisuudesta. Kolmannessa osatutkimuksessa selvitettiin ENGAGE-intervention vaikutusta vanhempien kokemaan vanhemmuuden stressiin suoraan sekä lasten käyttäytymisessä tapahtuvien muutosten välittämänä. Kaikki tutkimuksen aineisto oli kyselylomakemuotoista ja perustui vanhempien ja varhaiskasvatuksen lasta koskeviin arvioihin. Ensimmäisen osatutkimuksen kliininen aineisto (N=171) kerättiin pienten lasten psykiatrisiin yksilöihin ohjautuneilta perheiltä ja normatiivinen aineisto (N=667) kerättiin päiväkodeista. Toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa käytetty aineisto (N=95) kerättiin osana Niilo Mäki Instituutin Leikitään ja keskitytään -hanketta (2017-2019). Tulokset osoittivat, että psyykkisesti oireilevien lasten arjen TO:sta voidaan kuvata viiden profiilin kautta. Henkilökeskeiset profiilit tavoittivat eri TO:n osa-alueilla ilmenevää vaihtelua muuttujakeskeisiä oireryhmävertailuja tarkemmin. Toiseksi tulokset osoittivat, että ENGAGE oli tehokas tapa vähentää lasten TO:een liittyviä käyttäytymisen ongelmia vanhempien, mutta ei varhaiskasvatuksen, arvioihin perustuen. Kolmanneksi tulokset osoittivat, että intervention vanhemmuuden stressiä vähentävä vaikutus välittyi täysin lasten aggressiivisen ja uhmakkaan käyttäytymisen vähenemisen myötä. Kaikkiaan väitöstutkimuksen tulokset korostavat lapsen arjen TO-vaikeuksien yksilöllisen arvioinnin tärkeyttä riippumatta lapsen ulos- ja sisäänpäin kääntyvien oireiden tyypistä ja määrästä. Tulokset myös tukevat ENGAGE-intervention toimivuutta varhaisena tukitoimena alle kouluikäisille lapsille. Aggressiivisen ja uhmakkaan käyttäytymisen vähenemiseen intervention myötä on tärkeä kiinnittää erityistä huomiota, sillä se on tärkeää koko perheen hyvinvoinnin kannalta.