Tässä tutkielmassa tarkastelen kiinalaisten internet kommentoijien reaktiota tapahtumaan, joka tunnetaan nimellä “Suzhoun kimono välikohtaus”. Tavoitteeni on selvittää, mitä välikohtaus kertoo Kiinan ajankohtaisesta vaatetukseen kohdistuvasta politiikasta, ja miten kimono on politisoitu analysoitavassa internetkeskustelussa. Lisäksi tarkastelen kuinka nykyaikainen kiinalainen kansallinen identiteetti muodostetaan Suzhoun kimono välikohtaukseen liittyvässä Japanin vastaisessa diskurssissa. Analysoitavana materiaalina käytän kiinalaiselta NetEase sivustolta löytyviä anonyymejä kommentteja. Määrittelen tutkielmaan keskeisesti liittyvät konseptit: Japanin vastaisuus, vaatetukseen kohdistuva politiikka, nationalismi ja kansallinen identiteetti. Tutkimuksessani noudatan poststruktuaalisen diskurssianalyysin viitekehystä. Seuraan Lene Hansenin metodia, jonka mukaan diskurssit nousevat esiin ulkopoliittisissa väittelyissä. Väittelyissä ihmisiin, objekteihin ja tapahtumiin liitetään erilaisia merkityksiä. Tämän prosessin myötä artikuloidaan identiteettejä itselle ja toisille. Olen rajannut metodista viitekehystä edelleen keskittymällä Ole Wæverin määritelmään turvallistamisesta. Lisäksi, pystyäkseni tuomaan tutkielmani fokuksen Kiinan ja Japanin välisiin suhteisiin, olen sisällyttänyt metodiosioon Shogo Suzukin teoretisoinnin Japanista Kiinan “uhriuttavana toisena”. Analyysissäni demonstroin, että kimono on erittäin politisoitu esine Kiinassa. Kimonoon myös liitetään sukupuolittuneita ja kansallisia merkityksiä, jotka pääosin kumpuavat Kiinan ja Japanin välisen sodan aikaisesta seksiorja ongelmasta. Tuon lisäksi esille, että nykyaikaisessa kiinalaisessa kansallisidentiteetissä Japani nähdään Kiinan vastakuvamaisena toisena. ... In this thesis I examine Chinese internet commentators’ response to the ‘Suzhou kimono incident’. My goal was to ascertain what the incident reveals about sartorial politics in China today, and how kimono has been politicized in the online debate. Additionally, I set out to discover how contemporary Chinese national identity is constructed within the anti-Japan discourse surrounding the Suzhou kimono incident. The material analyzed consists of anonymous online comments on the Chinese NetEase website. I lay out the key concepts of anti-Japanism, sartorial politics, nationalism and national identity. The research was done within the framework of poststructuralist discourse analysis. I followed Lene Hansen’s method, according to which discourses arise in foreign policy debates. As debates take place, meanings are assigned to people, objects and events. Through this process identities are articulated for both the Self and the Other. To further narrow the method I have also utilized Ole Wæver’s theory on securitization. Finally, to bring the focus on Sino-Japanese relations, I have included Shogo Suzuki’s argumentation on Japan as China’s ‘victimizing other’. Through my analysis, I demonstrate that kimono is a highly politicized item in China. Additionally, it carries gendered and national meanings, mostly related to the national shame rooted in the comfort women issue of the Second Sino-Japanese War. Also, I make the point that contemporary Chinese national identity is entwined with seeing Japan as its Other. ...

sartorial politics securitisation kansallinen identiteetti diskurssianalyysi national identity discourse analysis