Oikeuttaako sielunmuokkaus kaiken pahan? : John Hickin sielunmuokkausteodikea ja David Ray Griffinin käsitys aidosta pahasta

Abstract

Pahan ongelmaa, jonka mukaan kaikkivoivan, kaikkitietävän ja täydellisen hyvän Jumalan sekä pahan olemassaolojen välillä on ristiriita, on pohdittu uskonnonfilosofiassa jo pitkään. Itse pahan käsite on hankala määritellä, mutta siihen on mahdollista tehdä erilaisia jaotteluja, kuten David Ray Griffinin tekemä jako aidon ja pelkän näennäisen pahan välillä. Näiden kahden välillä keskeinen ero on siinä, että aitoa pahaa mikään hyvä ei oikeuta, kun taas pelkkä näennäinen paha on oikeutettua.

Pahan ongelmaan on kehitelty erilaisia vastauksia, joihin lukeutuvat teodikeat, jotka vastaavat, miksi Jumala sallii pahan. Filosofi ja teologi John Hick on kehittänyt teodikean, joka tunnetaan sielunmuokkausteodikeana. Tämän teodikean mukaan Jumala maailman paikaksi, jossa ihmiset voivat täydellistyä. Pahan olemassaolo ja etenkin sitä vastaan taisteleminen on keskeinen osa tätä täydellistymisprosessia.

Hickin teodikeaa on kritisoitu eri näkökulmista, joista yksi tapa tulee Griffinin aidon pahan käsitteestä. Niin Griffin kuin myös C. Robert Mesle kritisoivat Hickin teodikeaa siitä, että se kieltää aidon pahan olemassaolon, vaikkakin Hick on itse asiasta eri mieltä. Griffinin ja Meslen mukaan aidon pahan kieltäminen olisi ongelmallista, koska heidän mukaansa jokainen ihminen käytännössä uskoo aidon pahan olemassaoloon, jolloin aidon pahan kieltäminen ei olisi mielekästä. Griffin taas pitää aidon pahan olemassaolon olevan ristiriidassa täydellisen Jumalan kanssa, jolloin sekä aidon pahan kieltäminen että myöntäminen vaikuttaisivat olevan ongelmallisia. Tämän työn tutkimuskysymyksenä onkin, miten Hick teodikeallaan puolustaa Jumalan olemassaolon mahdollisuutta aidon pahan olemassaolo huomioiden.

Hickin kantoja tutkimalla voidaan todeta, että Hickille keskeistä ei vaikuta olevan, miten sielunmuokkaus tapahtuu, vaan se, millaiseen lopputulemaan päädytään. Hickin teodikean kohdalla voidaan kuitenkin nähdä haaste: Jos Jumala sallii aidon pahan, Jumalan täydellistä hyvyyttä voi olla vaikeampi puolustaa. Lisäksi Hickin omaa vastausta siitä, miksi Jumala sallii niin paljon pahaa ja siten myös aitoa pahaa, on kritisoitu syyllistyvän kaltevan pinnan argumentaatiovirheeseen.