From ambivalence to raised ambitions : the needed organisational change for a circular economy among Finnish companies

Abstract

Kasvava tietous ilmastokriiseistä ja katoavasta elonkirjosta luo painetta muuttaa yhteiskuntaa kestävämmäksi. Tämä väitöskirja tarkastelee kiertotaloutta keinona toteuttaa ympäristöllisesti kestävämpää liiketoimintaa. Kiertotalous on herättänyt suurta mielenkiintoa, sillä sen on esitetty tuovan yrityksille keinoja edistää kestävyyttä. Vaikka kiertotaloudessa on mahdollisuuksia, on käynyt selväksi, ettei siirtymä kiertotalouden mukaiseen yhteiskuntaan ole helppoa. Yritykset kokevat haasteita kiertotalouteen siirtymisessä ja tutkijatkin ovat alkaneet kyseenalaistamaan kiertotalouden kykyä ympäristöllisen kestävyyden edistämisessä. Lisäksi suurelle osalle yhteiskunnan toimijoista kiertotalous ei ole merkittävä asia. Tämä lisää entisestään haasteita kiertotalouden mukaiseen malliin siirtymisessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää kuinka yritykset pystyvät siirtymään kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan. Lineaarisesta taloudesta kiertotalouden mukaiseen toimintaan siirtyminen tarkoittaa käytännössä monenlaista muutosta. Tästä syystä tutkimukseni tarkastelee yritysten kiertotaloussiirtymää kestävyyttä edistävän organisaatiomuutoksen näkökulmasta. Tutkimuksen metodologia käsittää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen sekä kiertotalouden edelläkävijöistä ja perässä laahaajista koostuvasta empiirisestä tutkimusaineistosta. Tämä aineisto valikoitui, jotta saisimme syvempää ymmärrystä kiertotalouden jalkauttamisesta vaihtelevassa yrityskentässä. Tarkastelun kohteena ovat itse yritysten toiminta ja kokemukset, mutta ympäröivän toimintaympäristön interaktiot ovat oleellisen osa yritysten toimintaa, jolloin myös ympäröivä yhteiskunta ja sen eri toimijat ovat merkittävässä roolissa tässä siirtymässä. Tämän laadullisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että kun yritysten kiertotaloustoimintaa tarkastelee kestävyyttä edistävän organisaatiomuutoksen näkökulmasta, tutkimustulokset viittaavat siihen, että kiertotaloustoimet ovat olleet maltillisia. Osasyynä voidaan pitää siirtymän keskeneräisyyttä sekä useita epävarmuuksia, jotka kiertotalouden toteuttamiseen liitetään. Tämä osoittaa, miten kiertotaloussiirtymää ei voi tehdä erillään muista, tai yksittäisten yritysten toimesta, vaan siihen tarvitaan useita eri tahoja, sidosryhmiä, yhteiskunnan tukea sekä poliittista päätöksentekoa. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että mallina kiertotalous tarvitsee päivitystä, sillä tuotanto-tekniskeskeisenä ratkaisuna se tukee heikkoa kestävyyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että kiertotalouden mallin tulee tukea kokonaisvaltaisempaa vahvaa kestävyyttä, jotta kiertotalouden ympäristöllisen kestävyyden lupaus toteutuisi ja sen varaan pystyttäisiin rakentamaan kipeästi tarvitsemamme tulevaisuuden kestävä yhteiskunta.

This dissertation explores the circular economy as a means for companies to become more sustainable, with the ever-growing realisation of climate emergency and biodiversity loss serving as motivation to change current business conduct. In the hope of improving sustainability, the circular economy model has generated immense interest. Even with that great potential, however, it has become evident making the circular economy a reality will not be smooth sailing. Companies experience hardship in implementing it, and academics have begun to question its actual linkages with sustainability. What is more, a large proportion of society is not bothered with the model at all, creating an additional obstacle in the process of turning it into a reality. Therefore, the aim of this thesis is to investigate what it takes for companies to implement circular economy practices. Moving from a linear economic model to a circular one entails significant changes. Thus, this thesis explores the corporate circular economy journey through the lens of organisational change for sustainability. The employed methodology consisted of a systematic literature review and empirical data investigating both frontrunner and non-frontrunner companies in the circular economy. These were chosen to deepen understanding on circular economy implementation among different organisations, all the while evaluating the interplay between companies and the wider society, as it is in constant motion and triggering responses. This means that while companies are the unit of analysis, the broader society play an important role in this study. The findings of this qualitative study suggest that companies’ organisational change approaches to the circular economy have thus far been modest. This is partly due to practical difficulties in applying the model while it is still incomplete and partly due to uncertainties related to implementing the model. This demonstrates that companies cannot become circular on their own; relevant stakeholders, societal support and policy all have important roles to play. As the model has not been applied to its full potential, the greatest sustainability promises it has to offer are yet to be achieved. Moreover, the circular economy model itself should be revised and considered more broadly rather than being limited to the production and consumption domain. That would create an opportunity for strong sustainability and thus better facilitate the vitally needed paradigm shift to a more sustainable economy.