Kaksoisuraympäristö nuoren opiskelijaurheilijan tukijana : urheiluakatemiavalmentajien kuvauksia kaksoisuran tukijoista ja tuen tehtävistä

Abstract

Opiskelijaurheilijoiden kaksoisuran kehitysympäristöjen katsotaan rakentuvan holistis-ekologisesti (Henriksen ym. 2020, 9–10; Korhonen ym. 2020, 108). Kaksoisurakontekstissa nuoren opiskelijaurheilijan elämänuraa ja sen tukemisen käytäntöjä muotoillaan sosiaalisesti eri toimijoiden yhteistyönä. Tässä pro gradu -tutkielmassa keskitytään kuvaamaan urheiluakatemiavalmentajien näkökulmaa 1) kaksoisuran kehitysympäristössä rakentuvasta tuen toimijoiden kokonaisuudesta ja 2) eri toimijaryhmille osoitetuista tuen tehtävistä. Tämän tutkimuksen avulla pyritään kuvaamaan ja ymmärtämään urheiluakatemiavalmentajien näkökulmaa kaksoisuran kehitysympäristöjen sosiaalisten ehtojen ja käytäntöjen rakentajina.

Tutkimuksen aineistona on käytetty vuonna 2019 kerättyä suomalaisten urheiluakatemiavalmentajien haastatteluaineistoa (n=5). Yksilöhaastattelut on litteroitu ja tämä kirjallinen aineisto on analysoitu keväällä 2023 käyttäen laadullisen sisällönanalyysin menetelmää. Laadullisesta aineistosta on esitetty myös tiivistettyjä kvantifioituja tuloksia, joiden on katsottu tukevan systemaattista tulosten esittämistä.

Tutkimuksen tulosten mukaan suomalaiset urheiluakatemiavalmentajat tuntevat kaksoisuran kehitysympäristöt hyvin, joskin heidän näkökulmansa kehitysympäristöjen toimijaroolien tarkastelussa painottuu oletetusti urheilun elämänalueen mikrotasolle. Valmennussuhde näyttäytyy merkityksellisenä nuoren tukemisen kontekstina. Tutkitut urheiluakatemiavalmentajat asettavat kaksoisuraympäristössä toimiville tukijoille tuen tehtävien odotuksia kolmessa pääluokassa, joita ovat: toimijuuden tuen tehtävät (53,6 %), nuorten kaksoisuran tuntemus (33,4 %) sekä urheiluvalmennus ja valmentajan ammatillinen osaaminen (13,0, %). Näissä tuloksissa korostuu myös valmentajan henkilökohtainen asemoituminen urheilun kentälle kaksoisurakontekstissa. Toisaalta tunnistettavissa on tuen tehtävien jakautumista toimijarooleittain; tämä viestii urheiluakatemiavalmentajien tavasta yhdistää tukiroolit ja niihin luontevasti yhdistyvät perustehtävät (esim. terveysongelmat – terveydenhoito).

Lisäksi tutkittaessa toimijuuden tukemisen kuvauksia voitiin huomata, että urheiluakatemiavalmentajat kokevat toimijuuden tukemisen tehtävät merkityksellisinä kaksoisuran kehitysympäristöissä. Etenkin relationaalisen toimijuuden osa-alueen (Jääskelä ym. 2017, 2064–2067) tukeminen näyttäytyi keskeisenä. Toimijuuden tukemisen tehtävien kuvaukset vaihtelevat kuitenkin toimijarooleittain.