Ekologisen kompensaation ja ekosysteemitilinpidon yhteiset ja eroavat tietotarpeet : tapausesimerkkinä Tampereen kaupunki

Abstract

Maankäyttö yksi suurimmista luontokadon aiheuttajista. Eräs keino vähentää sen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen on ekologinen kompensaatio, jolloin luonnolle aiheutetut haitat hyvitetään toisaalla. Ekosysteemitilinpidon avulla taas voidaan seurata ekosysteemeissä tapahtuvia muutoksia ja arvottaa niitä rahallisesti. On ehdotettu, että eräs keino seurata ja vähentää maankäytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen olisi yhdistää ekologinen kompensaatio ja ekosysteemitilinpito kaavoituksen ekologiseksi tilinpidoksi, jonka avulla voitaisiin edellyttää haittavaikutusten mukaista ekologista kompensaatiota ja tuoda ilmi kuntien maankäytön ekologinen jalanjälki. Ekologisen kompensaation ja ekosysteemitilinpidon yhdistämiseksi tässä tutkielmassa tutkittiin kirjallisuuskatsauksen avulla, miten näiden kahden eri systeemin tietotarpeet eroavat, ovat yhteiset ja voidaanko tietotarpeita yhteensovittaa. Tutkielmassa selvitettiin tapaustutkimuksena haastatteluiden, luontoaineistojen tarkastelun sekä kyselylomakkeen avulla, riittävätkö Tampereen kaupungin luontotiedot ekologiseen kompensaatioon ja ekosysteemitilinpitoon, sekä miten luontotiedon keruu on tällä hetkellä organisoitu. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta analysoitiin, miten Tampereen kaupunki voisi seurata maankäyttönsä luontovaikutuksia ekologisen tilinpidon avulla. Ekologisen kompensaation ja ekosysteemitilinpidon tietotarpeet olivat osin yhteiset ja siten yhteensovitettavissa. Tapaustutkimuksen perusteella Tampereen kaupungin luontotiedot olivat osin puutteellisia ekologiseen kompensaatioon eivätkä sisältäneet tarpeeksi tietoa ekosysteemitilinpitoon. Ekosysteemitilinpito yhdessä ekologisen kompensaation kanssa voisi tarjota toimivan viitekehyksen maankäytön luontovaikutusten seurantaan ja hyvittämiseen yhtenä luontokadon pysäyttämisen keinona. Kaupunkien, jotka haluavat toteuttaa kompensaatioita, kannattaisi muuttaa luontoselvitysten ohjeistusta niin, että luontotiedot ovat ekologisen kompensaation kannalta riittäviä. Ekosysteemitilinpito vaatii monipuolista luontotietoa ja kansallisten aineistojen käytettävyys kaupunkien ekosysteemien tilan tilinpitoon olisi olennainen jatkotutkimusaihe.

Land use is one of the biggest drivers of biodiversity loss. Its impacts can be mitigated with biodiversity offsetting, in which the negative impacts on biodiversity are offset in another place. Ecosystem accounting can be used for monitoring ecosystems and valuing their monetary value. It has been proposed that biodiversity offsetting, and ecosystem accounting could be combined into ecological accounting of land use planning to mitigate and follow the impacts of land use planning on biodiversity. This would also highlight the ecological footprint of municipalities’ land use. To combine biodiversity offsetting and ecosystem accounting, a literature review was conducted to study how the data needs of these two systems differ and overlap and whether the data needs can be combined. A case study with the city of Tampere was conducted through interviews, analysis of their nature data and a questionnaire to find out if the nature data is sufficient for biodiversity offsetting and ecosystem accounting, and how the collection of nature data is currently organized. Based on the literature review, it was analyzed how the city of Tampere could monitor the impacts of land use on biodiversity using ecological accounting. The data needs of biodiversity offsetting and ecosystem accounting were partly overlapping and thus compatible. Based on the case study, the nature data collected by the city of Tampere was partly insufficient for biodiversity offsetting and did not contain enough information for ecosystem accounting. Ecosystem accounting together with biodiversity offsetting could offer a functioning framework for monitoring and offsetting the impacts of land use on biodiversity. Municipalities that want to use biodiversity offsetting should change the guidelines for nature surveys so that the nature data is sufficient for biodiversity offsets. Ecosystem accounting requires versatile nature data and the usability of national data for urban ecosystem condition accounting would be an important subject for further research.