Nähdyksi, kuulluksi ja puhutuksi tuleminen : tyttöjen itsemurhien esittäminen animesarjassa Wonder Egg Priority
Tässä maisterintutkielmassa kysytään, miten tyttöhahmojen itsemurhia esitetään Wonder Egg Priority -animesarjassa ja miten sarjan miljööt vaikuttavat tyttöjen itsemurhiin. Japanilaisen populaarikulttuurin tutkiminen on tärkeää, koska populaarikulttuuri heijastaa osia oikeasta maailmasta ja mahdollistaa näin yhteiskunnassa piilevien vaarojen ja epäkohtien tutkimisen. Tutkielma on uusi ja monitieteinen, koska aikaisemmin ei ole juurikaan tutkittu animessa esiintyviä itsemurhia.
Tutkielman hypoteesi on, että Wonder Egg Priorityn tyttöhahmojen itsemurhien taustalla vaikuttaa merkittävästi neljä eri tasoa, joita tutkielmassa analysoidaan: itsemurhaan johtaneet motiivit, suorasti ja epäsuorasti esitetyt itsemurhan tekotavat, häpeän tunne sekä itsemurhan mahdollistanut miljöö. Tutkielmassa käytetään Edwin S. Shneidmanin teoriaa psyykkisestä kivusta ja täyttämättömistä psyykkisistä tarpeista, kun tutkitaan Wonder Egg Priorityn tyttöhahmojen itsemurhien taustalla vaikuttavia motiiveja. Gabriele Taylorin teoriaan häpeästä tukeudutaan, kun selvitetään, miten häpeä näkyy hahmojen itsemurhissa vai näkyykö, ja millainen vaikutus sillä on ollut hahmojen itsemurhiin. Miljöön tarkastelussa hyödynnetään aasialaisia ja länsimaisia uskomuksia Japanin kolmesta viisaasta apinasta, jotka kuvastavat kolmea pahuudelta suojautumisen ja välttelyn muotoa: ”älä näe pahaa”, ”älä kuule pahaa”, ”älä puhu pahaa”. Tyttöhahmojen itsemurhia ei kuitenkaan kyetä tarkastelemaan ainoastaan näiden teorioiden valossa, vaan huomioon otetaan myös japanilainen viitekehys ja käsitys itsemurhasta. Sarjan analysoimiseen on käytetty Christopher Boltonin ja Thomas Lamarren animen analysoimisen metodeja. Sarjaa analysoidaan lähikatsomisen avulla.
Tutkielmassa selvisi, että tyttöhahmojen itsemurhien taustalla vaikuttavat erilaiset motiivit, jotka on mahdollista jakaa neljään eri kategoriaan Edwin S. Shneidmanin teorian mukaan. Nämä motiivit ovat universaaleja ilmiöitä, jotka eivät esiinny ainoastaan japanilaisessa yhteiskunnassa vaan yhteiskunnissa ympäri maailman. ”Älä näe pahaa”, ”älä kuule pahaa” ja ”älä puhu pahaa” uskomukset puolestaan määrittävät sarjan miljöiden normeja, jotka osittain ajavat tyttöhahmot itsemurhiin.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Satsuki, Mei ja yliluonnollisuus : henkien ja henkimaailman vaikutukset lasten toimintaan japanilaisessa animaatioelokuvassa Naapurini Totoro.
Suominen, Fanny (2021)Naapurini Totoro on Hayao Miyazakin ohjaama japanilainen animaatioelokuva. Valitsin kyseisen elokuvan, koska se on suosittu ympäri maailman ja yksi Hayao Miyazakin tunnetuimmista elokuvista. Pyrin tässä kandidaatintutkielmassa ... -
Dialogisuuden toteutuminen ja asiakkaan äänen kuulluksi tuleminen masennuksen pariterapiassa
Jauhiainen, Anna; Kauppinen, Henna (2012)Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella dialogisuuden toteutumista ja masentuneen asiakkaan äänen kuulluksi tulemista pariterapiassa. Lisäksi vertailimme, erosivatko terapeuttien vastaustavat niiden istuntojen ... -
Kuulluksi tuleminen on oppimismotivaation avain
Vasalampi, Kati (Toinen Aatos Oy, 2022)Jo pienillä lapsilla on tarve kokea autonomiaa. He haluavat olla aloitteellisia ja itsenäisiä sekä kokea ohjaavansa elämäänsä. Voidakseen kiinnostua koulutyöstä, lapsi tai nuori tarvitsee kokemuksen, että hän tulee kuulluksi, ... -
Kuulluksi tuleminen peruskoulun aikana : nuorten narratiivinen paluu koulukokemuksiin
Kaustinen, Päivi (2007)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten kokemuksia peruskouluaikaisesta kuulluksi tulemisesta. Narratiivisen haastatteluaineiston avulla selvitettiin, millaisia asioita nuori liittää kuulluksi tulemiseensa, miten ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.