Syväjohtaminen ja musiikkikasvatus : palaute ja arviointi osana oppimisprosessia

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin palautteen ja arvioinnin merkityksiä Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen musiikkikasvatuksen maisterivaiheen opiskelijoiden 'Musiikin erityiskasvatus' -kurssilla. Opiskelijoiden käyttöön tarjottiin Vesa Nissisen kehittämä syväjohtamisen viitekehykseen pohjautuva palautejärjestelmä, joka avulla opiskelijat arvioivat opettamisen ja vuorovaikutuskäyttäytymisen teoriapohja koostuu musiikkikasvatuksen syväjohtamisen teoreettisesta . Tieteenfilosofisena ja metodologisena perustana hyödynnettiin kriittistä realismia ja fenomenologiaa. T utkimuksessa yhdistettiin tapaustutkimuksen ja toimintatutkimuksen elementtejä, ja työn päätavoitteena oli tutkia tarjotun syväjohtamisen viitekehykseen pohjautuvan työkalun soveltuvuutta musiikkikasvatuksen opintojen arviointiin, sekä toissijaisesti myös arvioida ja kehittää kurssin arviointikäytäntöjä yhdessä kurssin opettajan kanssa. Laadullinen haastatteluaineisto (N=12) kerättiin 20.2.-25.2.2023 välisenä aikana, ja se analysoitiin laadullisten menetelmien sekä sisällönanalyysin avulla. Syväjohtamisen viitekehys osoittautui toimivaksi itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin työkaluksi, lisäten opiskelijoiden kykyä reflektoida omaa oppimistaan sekä opetusmetodeja. Järjestelmällinen ja rakenteellinen palaute edisti opiskelijoiden itsetuntemusta, sekä auttoi heitä tuomaan pedagogisia valintojaan näkyväksi. Toisaalta tutkimus toi esiin myös haasteita, kuten viitekehyksen ja arviointilomakkeen käytön opettelun ja kunnollisen täyttämisen vaativan aika- ja resurssikulutuksen. Mahdollistaviksi tekijöiksi nousivat opettajan aktiivinen tuki ja opiskelijoiden avoin asenne uusia menetelmiä kohtaan, kun taas merkittäviksi esteiksi nousivat ajallinen resurssipula ja mallin soveltamisen haasteet. Tulosten pohjalta on selvää, että syväjohtamisen viitekehyksen soveltaminen musiikkikasvatuksessa vaatii jatkuvaa kehittämistä ja tukiresurssien vahvistamista. Tulosten pohjalta kurssin aikana käytettävää palautelomaketta sovellettiin yksinkertaisempaan muotoon. Lisäksi tulevaisuudessa tarvitaan lisätutkimusta viitekehyksen pitkäaikaisvaikutuksista musiikinopettajien opettajuuteen ja oppimiseen, jos palautejärjestelmän käyttöä jatketaan kurssin puitteissa.

This study examines the significance of feedback and assessment in the Special music education course within the Master's program at the Department of Music, Art, and Culture Studies at the University of Jyväskylä. A feedback system, developed by Vesa Nissinen and based on the framework of transformational leadership, was provided for students to assess the implementation of teaching and interactive behavior. The theoretical foundation of the study comprises theoretical frameworks of the societal role of music education and the conceptualization of transformational leadership. A combination of critical realism and phenomenology served as the philosophical and methodological foundation for the study.

The study combined elements of case study and action research, with the primary aim of exploring the applicability of the transformational leadership framework-based tool for the assessment of music education studies. Additionally, it aimed to evaluate and develop the course's assessment practices in collaboration with the course instructors. Qualitative interview data (N=12) were collected from February 20th to February 25th, 2023, and analyzed using qualitative methods and content analysis.

The transformational leadership framework proved effective as a tool for self-assessment and peer assessment, enhancing students' ability to reflect on their learning and teaching methods. Systematic and structured feedback increased students' self-awareness and helped them articulate their pedagogical choices. However, the study also highlighted challenges such as the time and resource demands of learning and properly completing the framework and assessment form. Enabling factors included the active support of the instructor and students' open attitude towards new methods, while significant obstacles were the lack of time resources and challenges in applying the model.

The results indicate that the application of the transformational leadership framework in music education requires continuous development and reinforcement of support resources. Based on the findings, the feedback form used during the course was simplified. Additionally, further research is needed to investigate the long-term effects of the framework on the teaching and learning of music educators if the use of the feedback system is continued within the course.