Toimitusjohtajien palkitsemisen perustelu suurimmissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään toimitusjohtajien palkitsemiseen suurimmissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella palkitsemiseen käytettyjä keinoja, sekä sitä, miten yritykset käyttävät erilaisia palkitsemislogiikoita palkitsemisen perustelemiseen. Lisäksi tutkitaan toimitusjohtajan ja keskimääräisen työntekijän palkkaeron yhteyttä yrityksen käyttämiin palkitsemislogiikoihin. Tutkittava aineisto koostuu 22 Helsingin pörssin Large Cap -yrityksen julkaisemista palkitsemisraporteista, palkitsemispolitiikoista, sekä vuosikertomuksista vuodelta 2023. Aineistoa analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Toimitusjohtajien palkitsemiseen läheisesti kytkeytyviä taustateorioita ovat päämies-agenttiteoria, sekä legitimiteettiteoria, joiden molempien piirteitä myös tässä tutkimuksessa pystyttiin näkemään. Aikaisempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen perehtymällä saatiin lisäksi kattava käsitys toimitusjohtajan roolista yrityksessä, toimitusjohtajan ja työntekijän välistä palkkaeroa kuvaavasta suhdeluvusta ja sen merkityksestä, palkitsemista suunniteltaessa huomioitavista seikoista, kuin myös erilaisten palkitsemistapojen ominaispiirteistä. Tutkimuksen tuloksista voidaan nähdä, että suurimpien suomalaisten pörssiyhtiöiden palkitseminen on pääosin yhteneväistä, mitä tulee palkitsemistapoihin. Kiinteä peruspalkka ja edut, lyhyen aikavälin tulospalkkio, pitkän aikavälin osakepalkkio, lisäeläke, ja eroraha muodostavat perustan toimitusjohtajien palkitsemiselle. Keskimäärin palkitseminen painottuu tasaisesti kiinteän ja muuttuvan palkitsemisen välille, joskin kokonaispalkkion tasolla havaittiin olevan yhteys eri palkanosien painoarvoihin. Erilaisia palkitsemislogiikoita käytettiin yrityksissä melko runsaasti, ja muun muassa palkitsemisen suoritusperusteisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja kilpailukykyisyyttä korostetaan paljon. Palkkaeroa kuvaavassa suhdeluvussa oli vaihtelua, mutta tuloksista voidaan todeta, että palkitsemislogiikoita käytetään keskimäärin enemmän, mitä suurempi suhdeluku on. Lisäksi tiettyjen logiikoiden käyttäminen vaikuttaa indikoivan keskimääräistä suuremmasta suhdeluvusta.