Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorErkkilä, Jaakko
dc.contributor.authorKuusisto, Aino Henriikka
dc.date.accessioned2024-06-26T05:17:02Z
dc.date.available2024-06-26T05:17:02Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96154
dc.description.abstractTämän maisterintutkielman tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa vankilaympäristössä toteutettavan traumatyöskentelyn kehittämiseksi. Sen aihe yhdistää kliinisen kokemuksen ja monialaisen teoriatiedon terapia- ja kuntoutustyötä tukevaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on esitellä ehdotus uudesta monimenetelmäisestä toimintakonseptista, jossa korostuvat moniammatillinen toimintatapa, kuntoutuksen ammattilaisten havainnot ja kokemukset sekä kuntoutuksen merkityksellisyys. Kansainvälisten tutkimustulosten mukaan musiikkiterapia vankilassa voi auttaa parantamaan vankien ahdistusta, masennusta ja itsetuhoisuutta. Se hyväksytään hyvin vankiryhmissä ja koetaan vankien keskuudessa houkuttelevaksi. Tanssi-liiketerapian avulla voidaan lisätä vankien tunnetietoisuutta ja kehittää tunteiden säätelyä. Kehoon ja liikkeeseen perustuvien interventioiden rooli miesvankien kanssa on erottuva – tällaiset interventiot tunnustetaan yhä enemmän vankiloissa terapeuttisiksi ja pedagogisiksi menetelmiksi. Eräässä suomalaisessa vankilassa toteutettiin 09-11/2022 pilottihankkeena vakautumisryhmä ”SÄRÖ Vol 2”. Kyseessä oli 10 x teemoiteltu ryhmäterapiaprosessi viidelle miesvangille. Pilotin pohjana toimi SÄRÖ-hanke (2021- 2022), jonka tarkoituksena oli lisätä rikostaustaisten ja päihdekuntoutujien sekä työntekijöiden ymmärrystä trauman vaikutuksista, traumasta johtuvien oireiden lieveneminen, sekä psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn parantuminen. Traumasensitiiviseen verbaalityöskentelyyn lisättiin musiikki- ja tanssi-liiketerapia-harjoituksia. Tutkimus toteutettiin laadullisena fenomenologisena tutkimuksena, jonka aineistona käytettiin observointia ja työryhmälle suunnattuja puolistrukturoituja haastatteluita. Lisäksi tehtiin narratiivinen kirjallisuuskatsaus ja lähetettiin sähköpostitiedustelu Rikosseuraamuslaitokselle tällä hetkellä tarjolla olevien vankilapalvelujen kartoittamiseksi. Tutkimuksen tehtävänä oli tutkia työryhmän (projektipäällikkö/psykoterapeutti, vankilapsykologi sekä terapeutti- tutkija/musiikki- ja tanssi-liiketerapeutti) havaintoja ja kokemuksia monimenetelmäisen toimintakonseptin soveltuvuudesta miesvankien kohderyhmässä. Aineistot analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. SÄRÖ Vol 2- kaltaista monimenetelmäistä vakautumisryhmäkonseptia ei Suomen vankiloissa ole aikaisemmin to- teutettu. Tulosten perusteella voi sanoa, että taideterapeuttiset menetelmät soveltuvat hyvin miesvankien kohderyh- mässä toteutettavan traumatyöskentelyn tueksi edesauttaen sekä vankien osallistamista että heidän osallistumistaan istuntojen aikana. Musiikki- ja tanssi-liiketerapeuttiset harjoitukset helpottivat vankien kommunikointia ja tunteiden ilmaisua. Erityisesti rumputyöskentely osoittautui toimivaksi työskentelymuodoksi miesvangeille, joiden staattisten mindfulness-harjoitusten sijaan havaittiin tarvitsevan ns. purkavaa työskentelyä. Mahdollisuus monimenetelmäiseen työskentelyyn koettiin lisäarvona myös työryhmässä. Jatkotutkimusta tarvitaan uudenlaisen monimenetelmäisen ryhmämallin vaikuttavuudesta vankeihin. Tutkimus nosti esiin kehittämisajatuksen SÄRÖ Vol 2-kaltaisen konseptin rakentamisesta vakiintuneeksi ryhmämalliksi osana Rikosseuraamuslaitoksen palvelutarjotinta.fi
dc.description.abstractThe purpose of this master`s thesis is to produce new knowledge to improve trauma work in prison environments. The topic combines clinical experience and multidisciplinary theoretical knowledge into a comprehensive framework supporting therapy and rehabilitation work. The goal is to present a proposal for a new multi-method action concept, with an emphasis on interdisciplinary approach, significance of rehabilitation and observations and experiences of rehabilitation professionals. According to international research results, music therapy in prisons can help prisoners with anxiety, depression, and self-harm. It is well accepted in inmate groups and considered interesting among prisoners. Dance movement therapy can increase prisoners` emotional awareness and develop emotional regulation. The role of body and movement-based interventions with male prisoners is distinctive – such interventions are increasingly recognized in prisons as therapeutic and pedagogical methods. In a Finnish prison, a pilot project called “SÄRÖ Vol 2” was implemented from 09-11/2022 as a stabilization group for five male inmates. The pilot was based on the SÄRÖ project (2021-2022), which aimed to increase understanding of trauma effects on ex-offenders and substance abuse rehabilitees as well as employees, to alleviate trauma-related symptoms, and improve psychological and physical functioning. Music and dance movement therapy exercises were added to trauma-sensitive verbal work. The study was conducted as a qualitative phenomenological study, using observation and semi-structured interviews targeted at the working group. In addition, a narrative literature review was conducted and an email inquiry was sent to the Criminal Sanctions Agency, to map the currently available prison services. The aim of the study was to examine the observations and experiences of a team (project manager/psychotherapist, prison psychologist, and therapist-researcher/music- and dance-movement therapist) regarding the suitability of the multi-method action concept for the male inmate target group. The data were analyzed using qualitative content analysis methods. A multi-method stabilization group concept like SÄRÖ Vol 2 had not been previously implemented in Finnish prisons. Based on the results, it can be said that art therapy methods are well suited to support trauma work with male inmates, facilitating their participation and engagement during sessions. Music and dance movement therapy exercises facilitated inmates` communication and expression of emotions. Specifically, drum work proved to be an effective method for male inmates, who were found to need cathartic work instead of static mindfulness exercises. The opportunity for multi-method work was also seen as an added value by the working group. Further research is needed on the effectiveness of a new multi-method group model for inmates. The study raised the development idea of establishing a concept like SÄRÖ Vol 2 as a standardized group model as part of the Correctional Services` service offering.en
dc.format.extent127
dc.language.isofi
dc.subject.othervankilatyö
dc.subject.othertanssi-liiketerapia
dc.subject.othertraumatyöskentely
dc.subject.otherkuntoutuminen
dc.titleMonimenetelmäinen vakautumisryhmä miesvankien kohderyhmässä – ”SÄRÖ Vol 2”
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202406264998
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Music, Art and Culture Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineMusiikkitiedefi
dc.contributor.oppiaineMusicologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi3051
dc.subject.ysotanssiterapia
dc.subject.ysovangit
dc.subject.ysokuntoutus
dc.subject.ysovankilat
dc.subject.ysomusiikki
dc.subject.ysokokemukset
dc.subject.ysomusiikkiterapia
dc.subject.ysovankeinhoito
dc.subject.ysomoniammatillisuus
dc.subject.ysotoipuminen
dc.subject.ysotunteet


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot