7.–8.-luokkalaisten virheet geometriassa ja virheiden vaikutukset ryhmän väliseen dialogiin

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on antaa informaatiota siitä, millaisia ovat 7.–8.-luokkalaisten yleisimmät virheet geometriassa, ja miten muut oppilaat reagoivat vertaistensa tekemiin virheisiin. Tutkimustulosten on tarkoitus hyödyttää erityisesti opettajia tarjoamalla tietoa oppilaiden geometrian taitotasosta sekä argumentaatiotaidoista.

Tässä tutkimuksessa hyödynnetään Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksen valmiiksi keräämää DARLING-aineistoa. Aineistossa on videoitu 7.–8.-luokkalaisten yläkoululaisten matematiikan ryhmätyötilanteita. Tähän tutkimukseen valikoitui viisi eri oppitunnin aihetta, joista pienryhmävideoita tuli yhteensä 69 kappaletta. Aineistoa analysoidaan laadullisin tutkimusmenetelmin, ja dialogisuutta tarkastellessa hyödynnetään sovellettua dialogin ulottuvuuksien mallia.

Tämän aineiston tutkimustulokset osoittavat, että yli puolet oppilaiden tekemistä virheistä liittyvät termien nimiin ja määritelmiin. Yleisin tapa reagoida virheeseen oli kommentointi, eli tilanteessa ei oteta kantaa virheeseen, vaan se ainoastaan kuitataan joko sanallisesti tai sanattomasti, esimerkiksi nyökkäämällä. Toiseksi yleisin tapa oli kuitenkin haastaminen, eli oppilaat melko rohkeasti uskaltavat osoittaa epäkohtia toisten virheissä.

Näyttäisi siltä, että oppilaiden matemaattiseen puheeseen tulisi kiinnittää huomiota. Virheet termeissä liittyi suurelta osin väärän termin käyttämiseen, esimerkiksi pallon sijasta käytetään termiä ympyrä. Myös määritelmien osaamiseen tulee kiinnittää huomiota. Oppilaiden rohkeus ja taidot virheisiin reagoimiseen ja sen haastamiseen ovat jo suhteellisen hyvällä tasolla haastamisen ollessa toiseksi yleisin reagointitapa, mutta siinä on vielä kehitettävää.