dc.contributor.advisor | Halttunen, Veikko Markus | |
dc.contributor.author | Pertola, Anna Karoliina | |
dc.date.accessioned | 2024-06-24T11:21:02Z | |
dc.date.available | 2024-06-24T11:21:02Z | |
dc.date.issued | 2024 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96122 | |
dc.description.abstract | Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään tietojärjestelmien mallintamisessa hyödynnettäviä kieliteoreettisia näkökulmia. Aiheen käsittely on jaettu kahteen osaan: aluksi kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi mallinnuksen lingvistisistä lähtökohdista kirjoitettuja artikkeleja, ja lopuksi asiantuntijahaastatteluissa pyritään luotaamaan käytännön näkemyksiä. Tarkoitus on selvittää seuraavia tutkimuskysymyksiä: Miten kieliteoreettisia näkökulmia on hyödynnetty tietojärjestelmien suunnittelussa sekä teoriassa että käytännössä? Mitä hyötyä kielitieteestä on ollut tietojärjestelmätieteelle? Voisiko joistakin vielä hyödyntämättömistä lingvistisiä teorioista olla hyötyä tietojärjestelmien suunnittelussa, vai kannattaako lingvistisistä lähtökohdista luopua ja keskittyä johonkin muuhun lähestymistapaan? Tutkimuskysymyksiin pyritään vastaamaan etenkin teorian osalta kirjallisuuskatsauksella. Siinä pohjana on käytetty Kalle Lyytisen vuonna 1985 julkaistussa artikkelissa Implications of Theories of Language for Information Systems mainitsemia näkökulmia. Artikkelista on kulunut jo aikaa, joten aiheisiin syvennyttiin myös etsimällä muita aiheesta vuosien varrella tehtyjä tutkimuksia. Samalla tietojärjestelmätieteeseen yhdistyi lingvistiikkaa, filosofiaa ja psykologiaa. Lisäksi tutkielmassa kiinnitettiin huomio siihen, että viime aikoina ketterä kehitys on voinut viedä pohjaa mallintamiselta. Uusimman tekoälyn kehityksen myötä kuitenkin kielimallit ovat nousseet pintaan. Näin ollen myös tätä näkökulmaa on käyty läpi. Empiiriseen osioon valikoitiin kuusi haastateltavaa, joilla on käytännön taustaa mallintamisen ja sen tutkimuksen parista. Heitä haastateltiin touko- ja kesäkuussa 2020 etäyhteyksien välityksellä. Haastatteluista todettiin, että artikkeleissa esitettyihin menetelmiin saatettiin suhtautua positiivisesti, mutta varauksella. Myönteinenkään suhtautuminen kieliteorioiden mahdollisuuksiin ei välttämättä näkynyt käytännön toteutuksen tasolla, ainakaan kirjallisuuden ehdottamassa laajuudessa. Aina mallintaminen ei automaattisesti kannata, ja kannattavuuden kartoittamista ehdotettiinkin jatkotutkimuksen aiheeksi. Muina aiheina ehdotettiin alan ja tekoälyn tulevaisuuden kehityksen seurantaa, haastattelujen laajentamista sekä keskittymistä tutkimuksen ja käytännön parempaan yhteensovittamiseen. | fi |
dc.format.extent | 82 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | CC BY-NC-ND | |
dc.title | Kieliteoreettisia näkökulmia tietojärjestelmien mallintamiseen | |
dc.type | Master's thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202406244968 | |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Information Technology | en |
dc.contributor.tiedekunta | Informaatioteknologian tiedekunta | fi |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ | |