Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorParkkari, Jari
dc.contributor.advisorPerhonen, Merja
dc.contributor.authorPakkala, Pipsa
dc.date.accessioned2024-06-20T10:31:18Z
dc.date.available2024-06-20T10:31:18Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96077
dc.description.abstractLihavuuden leikkaushoito on yleistynyt lihavuuden hoitomuotona viimeisten vuosikymmenten aikana samaan aikaan, kun myös lihavuuden esiintyvyys on noussut. Leikkaushoidolla saavutetaan tutkimusten mukaan parhaat tulokset niin painonpudotuksessa kuin lihavuuden liitännäissairauksissa. Elintapojen muuttaminen on merkittävässä roolissa potilaiden hoidossa ja myös liikunnan lisäämistä suositellaan hoitoprosessin alusta lähtien. Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Sairaala Novan lihavuusleikkauspolun vaikuttavuutta 6–18 kuukauden seurannassa huomioiden liikuntalääketieteen poliklinikan toteuttama yksilöllinen liikuntahoito. Tutkimuksen aiheena olivat potilaiden kehonkoostumuksessa ja fyysisessä toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset, joiden lisäksi tarkasteltiin eroa painonpudotuksessa leikkausmenetelmien välillä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Keski-Suomen hyvinvointialueen Sairaala Novan liikuntalääketieteen poliklinikan sähköisestä potilastietojärjestelmästä, ja aineisto sisälsi 119 potilaan tietoja, joista 89 sisällytettiin tutkimukseen (tutkittavien keski-ikä 47,5 v, naisia 76 %). Tutkielman muuttujina olivat antropometriset muuttujat (paino, BMI), kehonkoostumusmuuttujat (rasvamassa, rasvaprosentti, viskeraalirasva, lihasmassa) sekä fyysisen toimintakyvyn mittarit (puristusvoima ja 6-minuutin kävelytestin tulos). Muutoksia tarkasteltiin kolmessa aikapisteessä: preoperatiivisesti sekä 6 ja 18 kuukautta leikkauksen jälkeen. Tutkimuksen kehonkoostumustiedot perustuvat bioimpedanssi eli BIA-mittaukseen. Fyysisen toimintakyvyn mittaukset on toteutettu poliklinikan fysioterapeutin vastaanotolla. Lihavuusleikattujen painossa ja kehonkoostumusmuuttujissa havaittiin tilastollisesti merkitsevää laskua 6-18 kuukauden seurannassa (kaikki p<0,001), mutta 6 ja 18 kuukauden väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Kavennus- ja ohitusleikkauksen välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero 6 kuukauden kohdalla sekä kiloina, että suhteellisena painonpudotuksena ilmoitettuna (p=0,003/p<0,001), mutta 18 kuukauden kohdalla merkitsevät erot menetelmien välillä hävisivät. Kävelty matka parani seurannan aikana (p<0,001), absoluuttinen puristusvoima laski (p=0,001-1,000), ja kehon painoon suhteutettu puristusvoima nousi (p=0,01/p<0,001). Tutkimus oli ensimmäinen Sairaala Novan lihavuusleikkauspotilailla toteutettu tutkimus ja antoi näin ollen tärkeää tietoa koko lihavuusleikkaushoitopolun vaikuttavuudesta. Koska lihavuusleikkaus pudottaa painoa, muuttaa kehonkoostumusta, sekä helpottaa liikkumista painonpudotuksen myötä, ei tutkimuksen tuloksista voida päätellä, miten suuri osa muutoksista on liikuntahoidon ansiota. Tulevaisuudessa liikuntahoidon vaikuttavuutta on tarpeen tutkia lisää ottamalla selvää potilaiden liikuntatottumusten muutoksista hoitopolun aikana tai hyödyntämällä tutkimuksessa kontrolliryhmää.fi
dc.description.abstractSurgical treatments for obesity have become more common over the previous decades while obesity in general has increased. Studies have proven that surgery is the most effective treatment for obesity regarding weight-loss and obesity related comorbidities. Changes in lifestyle play an important role in the treatment of patients, and increasing physical activity is also recommended already at the beginning of the treatment process. The aim of this Master’s thesis was to examine the effectiveness of Hospital Nova’s bariatric surgery treatment path in follow up of 6 to 18 months, while taking into account the individualized exercise therapy of the Sport and Exercise outpatient clinic. The objects of the study were the changes in the patients’ body composition and functional capacity variables, as well as the difference in weight loss between the different types of surgery. The research data was collected from the electronic medical report system of Hospital Nova’s outpatient clinic for sports and exercise, and it included the information of 119 patients, 89 of whom were included in the study (patients’ average age 47.5, 76% females). The variables for this study were anthropometric data variables (weight, BMI), body composition variables (fat mass, body fat percentage, visceral fat, muscle mass) and the parameters for functional capacity (hand grip strength and the result of a 6-minute walking test). The progress was examined three times: preoperatively, 6 months postoperatively and finally 18 months postoperatively. The body composition data of the study is based on bioelectrical impedance analysis, also known as BIA. Functional capacity parameters were measured by a physiotherapist at the outpatient clinic for sports and exercise. A statistically significant decrease was observed in 6-18 month follow ups (all p<0,001) in the weight and body composition variables of the weight loss surgery patients, however the differences between the 6-month and 18-month results were not statistically significant. A statistically significant difference was also observed between sleeve gastrectomy and gastric bypass surgery, both in kilos and relative weight loss at 6 months (p=0,003/p<0,001), but at 18 months the significant differences between the methods vanished. The walking distance increased during the follow up (p<0,001), absolute hand grip strength decreased (p=0,001-1,000), and body weight relative hand grip strength increased (p=0,01/p<0,001). This was the first study that was conducted to bariatric surgery patients of Hospital Nova, and therefore the study provided important information on the effectiveness of the whole treatment path. Bariatric surgery decreases weight, changes body composition, and makes exercise easier due to weight loss, and thus it is impossible to conclude based on the results of study, how much of the changes were due to individualized exercise therapy. In the future it is necessary to study the effectiveness of individualized exercise therapy further by considering the changes of patient’s exercise habits during the treatment path or utilizing a control group in the study.en
dc.format.extent105
dc.language.isofi
dc.subject.otherbariatric surgeries
dc.subject.otherindividualized exercise therapy
dc.subject.otherphysical education guidance
dc.subject.otherbody composition
dc.subject.otherfunctional capacity
dc.subject.otherhand grip strength
dc.titleSairaala Novan lihavuusleikkauspolun vaikuttavuus : lihavuusleikkauspotilaiden kehonkoostumuksessa ja fyysisessä toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset hoitopolun aikana – tuloksia liikuntalääketieteen poliklinikalta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202406204914
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntalääketiedefi
dc.contributor.oppiaineSport Medicineen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi5042
dc.subject.ysopuristusvoima
dc.subject.ysofyysinen toimintakyky
dc.subject.ysokehonkoostumus
dc.subject.ysoliikuntaneuvonta
dc.subject.ysoliikuntahoito
dc.subject.ysolihavuusleikkaukset
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysolihavuus


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot