Vanhemmuuden katuminen – kielletty tunne? : yhteys sukupuoleen, ikään, perhetyyppiin, taloudelliseen tilanteeseen sekä vanhemmuuden uupumukseen

Abstract

Vanhemmaksi tuleminen on merkittävä elämänmuutos, joka saattaa joskus herättää yllättäviäkin tunteita, kuten katumusta. Vanhemmuuden katumuksen tabuluonteisuuden ja katumuksen mahdollisten hyvinvointivaikutusten vuoksi on tärkeää tutkia aihetta lisää ja tätä kautta nostaa sitä osaksi yleistä vanhemmuuskeskustelua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vanhemmuuden katumuksen ilmenemistä Suomessa ja tunnistaa vanhemman iän, sukupuolen, yksinhuoltajuuden ja taloudellisen tilanteen sekä vanhemmuuden uupumuksen yhteyttä vanhemmuuden katumukseen. Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston Vanhemmuuden voimavaraja kuormitustekijät (VoiKu) -tutkimushanketta, joka kuuluu laajempaan kansainväliseen International Investigation of Parental Burnout (IIPB) -hankkeeseen. Vuosien 2023 ja 2024 vaihteessa avoinna olleeseen anonyymiin tutkimuskyselyyn vastasi 990 vanhempaa. Lopullinen tutkimuksen otoskoko oli 895, joista äitejä oli noin 89%. Vanhemmuuden katumuksen ilmenemistä selvitettiin tarkastelemalla vanhempien vastausten jakautumista Parenthood Regret Scale -kyselyssä. Muihin tutkimuskysymyksiin vastattiin hierarkkisella lineaarisella regressioanalyysillä. Tulosten mukaan vanhemmuuden katumus on Suomessa tämän otoksen edustamassa perusjoukossa suhteellisen harvinainen ilmiö sen esiintyvyyden ollessa tässä tutkimuksessa vain 2.8%. Tulokset osoittivat, että vanhemmuuden katumus oli yleisempää vanhemmuudessaan uupuneille tutkittaville. Taustatekijät selittivät hyvin pienen osan vanhemmuuden katumuksen vaihtelusta. Yksinhuoltajuus ja vanhemman ikä eivät olleet yhteydessä vanhemmuuden katumukseen. Sukupuolen ja vanhemmuuden katumuksen väliltä löytyi erittäin pieni tilastollisesti merkitsevä yhteys, jonka perusteella isien kohdalla vanhemmuuden katumus oli hieman äitejä yleisempää. Katumus oli hieman yleisempää oman taloudellisen tilanteensa heikoksi kokeville tutkittaville. Tulokset vahvistivat käsitystä aiemmissa tutkimuksissa esiin tulleesta yhteydestä vanhemmuuden uupumuksen ja vanhemmuuden katumuksen välillä. Vaikka vanhemmuuden katumuksen ilmeneminen Suomessa vaikuttaisi tämän tutkimuksen perusteella olevan verrattain harvinaista, näyttäisi se koskettavan myös Suomessa monia ihmisiä. Tästä syystä ilmiön ymmärtäminen on tärkeää niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin yleisessä vanhemmuuteen liittyvässä keskustelussa.

Becoming a parent is a significant life transition that may evoke unexpected emotions, such as regret. Due to the taboo nature of parental regret and its potential impact on well-being, it is important to further study this topic and thereby integrate it into the broader discussion of parenthood. The aim of the study was to investigate the prevalence of parental regret in Finland and to identify the associations of the parent’s gender, age, single parenthood, perceived family income, and parental burnout with parental regret. This master’s thesis was conducted at University of Jyväskylä as a part of VoiKu- research project which is part of the International Investigation of Parental Burnout (IIPB) project. A total of 990 parents responded to an anonymous online survey. The final sample size of the study was 895 participants, of which approximately 89% were mothers. The prevalence of parental regret was examined by analyzing the distribution of responses from parents using the Parenthood Regret Scale questionnaire. Other research questions were addressed using hierarchical linear regression analysis. The results indicated that parental regret is a relatively rare phenomenon in Finland, with a prevalence rate of only 2.8% in this study. Parents who regretted having children were characterized by a higher level of parental burnout. Demographic factors explained only a small proportion of the variance in parental regret. Single parenthood and the age of the parent were not associated with parental regret. A low but significant correlation was observed between gender and parental regret, suggesting that regretting parenthood was slightly more common among fathers compared to mothers. Parental regret was also slightly more common among parents in poorer financial situations. The results supported the idea of the connection between parental burnout and parental regret that has emerged in previous studies. Although the occurrence of parental regret in Finland appears to be relatively rare based on this study, it seems to affect many people in Finland as well. Therefore, understanding this phenomenon is important both in social and health services and in the broader discussion of parenthood.