Suomalaisvanhempien kaltoinkohteluprofiilit ja näiden yhteys vanhemmuuden uupumukseen COVID-19-poikkeusaikana

Abstract

Tässä pro gradu -tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisvanhempien kaltoinkohteluprofiileja sekä niiden yhteyttä vanhemmuuden uupumukseen COVID-19-poikkeusaikana. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, eroavatko kaltoinkohteluprofiileiltaan erilaiset vanhemmat taustatekijöiltään (vanhemman sukupuoli, vanhemman ikä, vanhemman koulutustaso, lasten sukupuoli, lasten ikä sekä lasten lukumäärä). Tutkimus tehtiin osana Jyväskylän yliopiston Vanhemmuuden Voimavara- ja Kuormitustekijät COVID-19-poikkeusaikana (VoiKu-COVID-19) -tutkimushanketta. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin internet-kyselyllä keväällä 2020. Tutkimukseen osallistui 967 vanhempaa, joista 88 prosenttia oli äitejä. Aineiston analyysissä käytettiin k-keskiarvojen klusterianalyysiä, varianssianalyysiä (ANOVA), ristiintaulukointia sekä Kruskal-Wallisin testiä. Tulokset osoittivat, että suomalaisvanhemmilta oli löydettävissä neljä erilaista kaltoinkohteluprofiilia: kaltoinkohtelemattomat (67.4 %), henkisesti kaltoinkohtelevat (21.3 %), laiminlyövät (7.3 %) sekä monimuotoisesti kaltoinkohtelevat (3.9 %). Tulosten mukaan vanhemmuuden uupumus oli yhteydessä kaltoinkohteluprofiileihin ja uupuneet vanhemmat kaltoinkohtelivat lapsiaan enemmän kuin ne vanhemmat, jotka olivat vähemmän uupuneita. Lisäksi tulokset osoittivat, että vanhempien kaltoinkohteluprofiilit erosivat toisistaan taustatekijöiden suhteen. Tulosten mukaan vanhemman nuori ikä ja matala koulutustaso sekä lasten nuori ikä ja suuri lasten lukumäärä perheessä olivat yhteydessä kaltoinkohteluun. Sen sijaan vanhemman tai lasten sukupuolen yhteyttä kaltoinkohteluun ei havaittu. Tämä tutkimus oli tiettävästi ensimmäinen henkilökeskeisellä tutkimusotteella tehty kaltoinkohtelututkimus, jonka kohdehenkilöinä olivat suomalaiset vanhemmat. Tutkimuksessa saatiin uutta, ajankohtaista tietoa suomalaisvanhempien kaltoinkohteluprofiileista sekä niiden yhteydestä vanhemmuuden uupumukseen COVID-19-poikkeusaikana. Koska vanhemmuuden uupumus on merkittävä riskitekijä lasten kaltoinkohtelulle, on tärkeää tunnistaa uupuneet vanhemmat, jotta heille voidaan tarjota heidän tarvitsemaansa apua. Neljän erilaisen kaltoinkohteluprofiilin löytyminen osoittaa tarpeen erilaisten interventioiden kehittämiselle, jotta lapsia pystyttäisiin suojella entistä paremmin kaltoinkohtelun aiheuttamilta haitoilta.

The aim of this study was to examine the maltreatment profiles of Finnish parents and their association to parental burnout during COVID-19-lockdown. Furthermore, the purpose was to examine how profiles differ based on different background variables (parents’ sex, parents’ age, parents’ education, children’s age, children’s sex and the amount of children). The study was a part of Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät COVID-19-poikkeusaikana (VoiKu-COVID-19) -research project which was conducted at The University of Jyväskylä. The data was collected in the spring of 2020 via internet survey. In the present study there were 967 parents (88 % mothers). The data was analysed by k-means cluster analysis, one-way Analysis of Variance (ANOVA), cross tabulation and Kruskal-Wallis test. The result showed that there were four different maltreatment profiles among Finnish parents: no maltreatment (67.4 %), emotional maltreatment (21.3 %), neglectful (7.3 %) and diverse maltreatment (3.9 %). The results showed that maltreatment profiles differed based on parental burnout symptoms. The parents who were more burned out used more maltreatment towards their children than the parents that were not burned out. Also, the research showed that the four distinct maltreatment profiles differed from each other based on the background variables. Parents' young age and low education level as well as children’s young age and the high number of children in the family were associated with maltreatment profiles. However, parents’ or childrens’ sex were not associated with the maltreatment profiles. To the best of our knowledge, this study was the first one to examine maltreatment with a person-oriented approach among the Finnish parents. The research gave us up-to-date knowledge about Finnish parents maltreatment profiles as well as their association to parental burnout during the COVID-19-lockdown. Because parental burnout is a significant risk factor for child maltreatment, it is important to recognize burned out parents in order to help them. The finding of four different maltreatment profiles addresses the importance of developing different kinds of interventions in order to protect children from the consequences of maltreatment.