Verot, instituutiot ja kulttuuri: Tekijöitä maiden välisten varallisuuserojen takana?

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia erilaisten verotukseen, instituutioihin, kulttuuriin ja preferensseihin liittyvien tekijöiden mahdollisia yhteyksiä kotitalouksien maakohtaisissa nettovarallisuuksissa havaittaviin eroavaisuuksiin. Tätä tutkittiin kategorioittain aloittaen verotuksesta, eli tarkemmin sanoen perintö- ja varallisuusverosta selittäen lineaarisen regressioanalyysin avulla näille luoduilla dummy-muuttujilla kotitalouksien maakohtaisia keski- ja mediaanivarallisuuksia. Pitkälti samaan tapaan toimittiin instituutioiden, kulttuurin ja preferenssien yhteyksien tarkastelun yhteydessä. Aiempi tutkimus osoittaa sen, että verotuksella, instituutioilla ja kulttuurilla voi olla merkittävä vaikutus taloudelliseen toimeliaisuuteen ja kansantalouden suoriutumiseen, kun mittarina käytetään esimerkiksi bruttokansantuotetta. Näiden vaikutuksien syy-seuraussuhteita taloudelliseen toimeliaisuuteen – erityisesti kulttuurin ja preferenssien kohdalla – on kuitenkin ollut haastavaa todentaa ja käänteisen kausaalisuuden mahdollisuutta ei ole voitu täysin laskea pois. Toisaalta varallisuuden kertymistä ja kasautumista käsittelevässä tutkimuksessa on pitkään nojattu vahvaan yksilökeskeiseen mikroperustaan selittäen erilaisten tasapainomallien ja niihin sisällytettyjen mikro- ja makrotason tekijöiden avulla yksilöiden säästämis- ja kulutuspäätöksiä. Tutkimukseni tulokset voisi tiivistää seuraavasti. Perintö- ja varallisuusveron osalta havaittiin tilastollisesti merkitsevää positiivista korrelaatiota. Toisaalta intuitiivisesti ajatellen riippuvuussuhteen voisi myös ajatella toimivan toisinpäin ja logistisen regressioanalyysin tulokset tukevat tätä oletusta. Instituutioiden, kulttuurin ja preferenssien osalta havaittiin myös osittaista selityskykyä kotitalouksien keski- ja mediaanivarallisuudelle. Erityisesti kärsivällisyyden preferenssi osoittautui regressioiden perusteella merkittäväksi kotitalouksien varallisuuteen positiivisesti vaikuttavaksi tekijäksi. Kausaalisuhteiden todentaminen on kuitenkin erityisesti kulttuurin ja preferenssien kohdalla vaikeaa, joten tässä tutkimuksessa keskitytään pitkälti yhteyksien esille tuontiin.