Työssäni tarkastelen tunnustuksen käsitteen perusteita. Työni perustuu Axel Honnethin teorialle tunnustuksen käsitteestä. Honneth rakentaa normatiivista yhteiskuntateoriaa ja tarkastelee hyvän yhteiskunnan yleisiä piirteitä yksilön hyvän itsesuhteen, toimintakyvyn ja kaikinpuolisen hyvinvoinnin kannalta tärkeiden tunnustussuhteiden kautta. Lisäksi työssäni käsittelen myös muiden antamia vastauksia tunnustuksen problematiikasta.
Tähän liittyen selvitän kulttuurisiin identiteettien liittyviä kysymyksiä. Sovellan siihen Stuart Hallin käsitystä kulttuurisesta identiteetistä ja siihen liittyvän problematiikkaan.
Käsittelen Benedict Andersonin ajatusta kansakunnasta ”kuviteltuna yhteisönä”, jossa hänen käsitteensä kansakunnasta tuo omalta osaltaan esiin asetelmaan liittyvän monimutkaisuuden. Esittelen myös Heikki Ikäheimon näkemyksen Honnethin yleiseen normatiiviseen periaatteeseen, jonka mukaan hyvässä yhteiskunnassa jokaisella tulee olla mahdollisuus saada riittävästi tunnustusta.
Pro gra
du - tutkielmassani eräänä aineistona olen käyttänyt Nils-Aslak Valkeapään Beaivi, Ahcazan kirjan runoa ja Ralph Ellison Invisible Man kirjan tekstiä. Näillä olen pyrkinyt havainnollistamaan millaisia ajatuksia puutteelliset tunnustussuhteet voivat tuottaa sitä kokevien parissa.
Erik Lagerspetzin mukaan toimintamme yhteisöissämme on sidottu erilaisiin sosiaalisiin järjestelmiin. Käsittelen sosiaalisia faktoja kuten esimerkiksi instituutioita omanlaisena sosiaalisena järjestelmänä ja tähän liittyviä jaettuja uskomuksia ja konventionalisia faktoja.
Kulttuureja koskevissa kappaleessa tuon esille Olli Löytyn näkemyksen kulttuurien rajojen häilyvyydestä ja sekoittuneisuudesta. Tämä jää usein keskusteluissa huomiotta, vaikka juuri se paljastaisi asioiden monimutkaisuuden ja mahdollistaisi asioiden monipuolisemman käsittelyn
Tutkielman tuloksista näkyy se, että tunnustuksen vaatiminen edellyttää erityisryhmien tunnistamista tunnustettavien erityisyyksien kantajiksi. Vähemmistöryhmillä oma kieli voi olla vain heidän käytössään ja myös kulttuurisiin erityispiirteisiin kuuluvat tavat ja perinteet voivat olla vain osalla tuon ryhmän jäsenistä.
Yhteiskunnallinen tilanne, jossa ryhmän erityispiirteet eivät säily tai kieli ei kehity, voi olla tuohon ryhmään kuuluviksi itsensä tuntevien itsearvostukselle vahingollista. Näin ollen lähtökohtana tulisi olla se, että ryhmä, joka katsoo omaavansa kulttuurisia erityispiirteitä, ei voi luopua niistä seurauksitta.
...
