Nature-related physical activity motives and their connection to experienced mental wellbeing among JYU students

Abstract

Liikunnan positiivisia vaikutuksia fyysiseen terveyteen, sekä mielenterveyteen on tutkittu ja vahvistettu laajasti ja merkittävästi. Myös tutkimustulokset luonnon positiivisista vaikutuksista ihmisten fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille ovat tunnettuja. Vaikka nämä positiiviset vaikutukset alkavat olla tunnettuja, on mielenterveyden haasteiden määrä 2000-luvulla kasvanut merkittävästi sekä maailmalla, että Suomessa. Syiksi tähän on nimetty muun muassa nykyelämän vaatimustaso, sekä digitaalisten laitteiden käytön valtava lisääntyminen. Myös kaupungistuneen elämäntyylin on todettu lisäävän mahdollisia haasteita henkiselle hyvinvoinnille. On tärkeää ymmärtää kuinka liikunnan ja luonnon positiiviset vaikutukset terveydelle saataisiin toteutumaan ihmisten elämässä.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää minkälaiset liikuntamotivaatiot ovat tärkeitä Jyväskylän yliopiston opiskelijoille, sekä selvittää Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden kokemien liikuntamotivaatioiden yhteyttä heidän kokemaan henkiseen hyvinvointiin. Erityisessä tarkastelussa oli luontoon liittyvä liikuntamotivaatio.

Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselyllä, johon vastasi 330 opiskelijaa. Verkkokysely koostui kuudesta osiosta, jotka olivat: suostumussivu, demografiset tiedot, liikuntatottumukset, koettu henkinen hyvinvointi, liikuntamotivaatiot sekä lopetussivu, jossa oli kootusti esillä yhteystietoja mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia edistäviin organisaatioihin. Henkisen hyvinvoinnin mittarina käytettiin Positiivisen mielenterveyden mittaria (WEMWBS). Liikuntamotivaatioiden mittaamiseen käytettiin EMI-2-mittaria, jota muokattiin sopivaksi tämän tutkimuksen tarpeisiin.

Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden tärkein liikuntamotivaatio oli positiivinen terveys, ja vähiten tärkeä liikuntamotivaatio oli terveydelliset paineet. Tulokset mukailevat aikaisempien tutkimuksien tuloksia. Liikuntamotivaatioiden ja koetun henkisen hyvinvoinnin yhteyttä tutkittiin regressio analyysillä. Paras malli pystyi ennustamaan 14,6 % koetun henkisen hyvinvoinnin vaihtelusta. Tälle mallille merkittäviä positiivisia vaikuttajia olivat liikuntamotivaatiot: luontokokemus, virkistäytyminen ja yhteen kuuluvuus. Ainoa merkittävä negatiivinen vaikuttaja oli painon hallinta. Tulokset muistuttavat aikaisempien tutkimusten tuloksia, mutta on huomoitava, että luontokokemusta liikuntamotivaationa ei ole tutkittu kovin kattavasti.

Tämän tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, sillä on oletettavaa, että tutkimukseen vastasivat vain henkilöt, jotka ovat kiinnostuneita liikunnasta ja sen positiivisista vaikutuksista henkiseen hyvinvointiin. Tulokset kuitenkin rohkaisevat kannustamaan ihmisiä harrastaman liikuntaa sisäisten motivaatiotekijöiden innoittamana. Lisäksi luontokokemusta liikuntamotivaationa tulisi tutkia enemmän.

The positive effects of physical activity to peoples physical and mental health have been widely researched and confirmed. Also, the research results about nature’s positive effects on mental health are widely known. Even though, there are clear, simply achievable benefits for mental health, the amount of mental health problems has increased during the 21st century worldwide, and in Finland. Some recognized reasons for this, are the demands of everyday living and tremendously increased use of digital devices. Also, the urbanized lifestyle has been found to add challenges for people’s mental health. Understanding how the positive effects of physical activity and nature could be realized in modern everyday life is important.

The aim of this study was to investigate the physical activity motives of University of Jyväskylä students, and whether their physical activity motives are connected to self-reported mental wellbeing. Nature-related physical activity motivation was special interest in the study.

The data for this research was collected by online questionnaire and it was answered by 330 students. The questionnaire contained six parts: consent form, demographic features, physical activity habits, experienced mental wellbeing, physical activity motivations, and information about mental wellbeing support organizations. Mental wellbeing was meaured by using the Warwick-Edinburgh Mental Wellbeing Scale (WEMWBS). For measuring the physical activity motivations, Exercise Motivations Inventory (EMI-2) was used as a base and then adjusted to fit the needs of this study.

The most important motivation for University of Jyväskylä students to engage in physical activity was positive health, and the least important reason was health pressure. These results align well with previous studies. The connection between physical activity motives and self-reported mental wellbeing was investigated by multiple regression analysis. The best regression model, including 13 different physical activity motivations, could explain 14,6% of the variation of self-reported mental wellbeing. Significant, positive contributors to the model were nature experience, revitalization, and affiliation. One significant, negative contributor was found, and it was weight management. These results resemble previous studies. However, nature experience as physical activity motivation has not been widely researched.

Limitations of this research concern the participants recruit process. It is likely that only people who are interested and have positive attitude towards physical activity and mental wellbeing chose to answer the questionnaire. Thus, the results should not be generalized. However, the results do confirm the results of previous studies that emphasize the importance of autonomous motivation in engaging physical activity. The role of nature experience as a physical activity motivation should be a topic of further research.