Turun yliopiston hiili- ja luontojalanjälki

Abstract

Tässä hankkeessa selvitettiin Turun yliopiston merkittävimpien toimintojen hiili- ja luontojalanjälki vuodelle 2022 Turun ja Jyväskylän yliopistojen välisenä yhteistyönä. Laskentamenetelmä perustuu EXIOBASE-, LC-IMPACT- ja ecoinvent-tietokantoihin, joiden avulla pystytään talouskirjanpitoon perustuen selvittämään eri tuotteiden ja palveluiden aiheuttamat ilmasto- ja luontohaitat sekä niiden maantieteelliset sijainnit. Turun yliopiston luontojalanjälki vuonna 2022 oli 96,7 nBDe (globaali osuus lajeista, jotka ovat riskissä kuolla sukupuuttoon) ja hiilijalanjälki 19 080 t CO2e. Energiankäyttö aiheutti 41 % luontojalanjäljestä, ja merkittävänä tekijänä sen taustalla oli puun käyttö energiantuotannossa. Seuraavaksi suurimmat osuudet luontojalanjäljestä aiheutuivat laboratoriolaitteiden ja -palveluiden (18 %), koneiden ja muiden tarvikkeiden (11 %), sekä IT-tarvikkeiden ja -palveluiden (8 %) hankinnoista. Hiilijalanjäljestä energiankulutus aiheutti 8 %. Sitä merkittävämmän osan muodostivat laboratoriolaitteiden ja -palveluiden (24 %), koneiden ja muiden tarvikkeiden (18 %), IT-tarvikkeiden ja -palveluiden (14 %) sekä tutkimus-, koulutus- ja kehityspalveluiden (10 %) hankinnat. Yksiköittäin tarkasteltuna suurin luontojalanjälki aiheutui lääketieteellisen tiedekunnan hankinnoista, erityisesti laboratoriolaitteista ja -palveluista. Suurimman hiilijalanjäljen aiheuttivat yliopiston yhteiset hankinnat, erityisesti IT-tarvikkeet ja -palvelut. Mallinnuksen mukaan Turun yliopiston luontohaitat kohdistuivat maantieteellisesti merkittäviltä osin Suomen rajojen ulkopuolelle. Tämän raportin tulokset ja kehitysehdotukset auttavat tunnistamaan, mitkä organisaation toiminnot aiheuttavat suurimman hiili- ja luontojalanjäljen, ja toimivat siten tukena myös haittojen vähentämisessä. Jatkossa laskentaa voidaan jalkauttaa osaksi Turun yliopiston vuotuista toimintaa ja ympäristövaikutusten seurantaa, ja sitä voidaan tarpeen mukaan kehittää kattavammaksi ja vähemmän manuaalista työtä vaativaksi. Luontojalanjäljen laskentamenetelmä kokoaa erilaisille lajeille aiheutetun sukupuuttoriskin yhden mittayksikön alle hiilijalanjäljen tavoin. Tämä mahdollistaa organisaatioiden ja kansainvälisten tuotantoketjujen luontojalanjäljen vertailun, sekä luonto- ja hiilijalanjälkien rinnakkaisen laskennan ja tarkastelun. Tulevaisuudessa niin yliopistot kuin muunkinlaiset organisaatiot ympäri maailman voivat hyödyntää tässä raportissa käytettyä menetelmää kehittääkseen ja toteuttaakseen mitattavia strategioita hiilineutraalisuuden ja luontopositiivisuuden saavuttamiseksi.

In this project, the carbon and biodiversity footprints of the most significant activities of the University of Turku in 2022 were assessed. The project was a collaboration between the University of Turku and the University of Jyväskylä. The calculation method is based on EXIOBASE, LC-IMPACT, and ecoinvent databases, that can be used to calculate the climate and biodiversity impacts of different products and services based on financial accounts. The biodiversity footprint of the University of Turku in 2022 was 96,7 nBDe (potentially disappeared fraction of species globally) and the carbon footprint 19 080 t CO2e. Energy consumption caused 41 % of the biodiversity footprint, and a significant contributor to that was the use of wood in energy production. Other major causes for the biodiversity footprint were the purchases of laboratory appliances and services (18 %), machinery and equipment (11 %), and IT equipment and services (8 %). Energy consumption contributed to 8 % of the carbon footprint. The purchases of laboratory appliances and services (24 %), machinery and equipment (18 %), IT equipment and services (14 %) and services related to research, education, and development (10 %) contributed to a larger share of the carbon footprint. Examination by unit shows that the Faculty of Medicine had the largest biodiversity footprint, with the purchases of laboratory appliances and services as a major contributor. The largest carbon footprint was caused by the joint procurements of the University, especially the purchases of IT equipment and services. According to the model, geographically a majority of the biodiversity impacts of the University of Turku were located outside of Finland. The results and suggestions of this report help identify the activities that cause the greatest carbon and biodiversity footprints, and thus also support reducing the footprints. In the future, the assessment can be fused with the annual operations and environmental impact monitoring of the University of Turku, and where necessary, the assessment can be developed to be more comprehensive and less demanding of manual work. The method used in the report assesses the global extinction risk caused to different species under one unit of measurement, similar to a carbon footprint. This makes the comparison of biodiversity footprints of different organizations and international supply chains possible, as well as the parallel calculation and examination of carbon and biodiversity footprints. In the future, universities as well as other kinds of organizations around the world can utilize the presented methodology to develop and implement measurable strategies towards carbon neutrality and nature positive impacts.