Dissipating Green Bond Premium

Abstract

Tämä tutkimus analysoi 3,365 euroissa ja dollareissa noteerattujen joukkovelkakirjojen (jvk), mukaan lukien 649 vihreän jvk:n, hinnoittelua Yhdysvaltain ja Euroopan markki-noilla. Aluksi vihreän ”leiman” vaikutusta hinnoitteluun tutkitaan hyödyntämällä propensity score matching -metodia primäärimarkkinadataan. Tulokset tarjoavat heikosti merkitsevää näyttöä viherpreemion olemassaolosta tarkastellessa koko otantaa ja euromääräisiä velkakirjoja, kun taas yhtiöiden ja dollareissa noteerattujen vihreiden jvk-lainojen hinnoissa ei esiinny preemiota. Muiden kuin yhtiöiden (valtiot, ylikansalliset organisaatiot, virastot ja pankit) liikkeelle laskemissa vihreissä jvk-lainoissa preemio on suuri ja merkitsevä. Sekundäärimarkkinatutkimuksessa hyödynnetään nearest neighbour matching -metodilla luotuja jvk-pareja. Kontrolloidessa likviditeettiä ja juoksuaikaa, viherpreemio on merkitsevä ainoastaan muissa jvk-lainoissa, joissa pankkien liikkeellelaskuissa esiintyvä preemio on suurin. Tutkimus tarjoaa myös näyttöä siitä, että preemio on katoamassa markkinoilta. Kuukausittaisten vihreiden jvk-lainojen liikkeellelaskun kasvaessa suhteessa kaikkiin kuukausittaisiin liikkeellelaskuihin madaltaa viherpreemiota indikoiden, että volyymien kasvaessa preemiot katoavat markkinasaturaation seurauksena. Tätä efektiä ei kuitenkaan ole havaittavissa valtioiden, ylikansallisten organisaatioiden ja virastojen eli instituutioiden joukkovelkakirjoissa, mikä tukee käsitystä näiden vahvasta sijoittajakysynnästä. Viherpreemioon näyttäisi vaikuttaa liikkeellelaskijan ominaisuudet sekä liikkeellelaskuvaluutta. Vastuulliset sijoittavat suosivat erityisesti instituutioita mahdollisesti niiden uskottavuuden ja luotettavuuden vuoksi. Niiden jvk:t nauttivat preemiosta niin primääri kuin sekundäärimarkkinoilla, vaikkakin preemio on pienempi sekundäärimarkkinoilla. Vihreiden jvk-lainojen liikkeellelaskun kasvun pienentävä vaikutus preemioon kertoo preemion syntyvän mahdollisesti vihreiden jvk-lainojen saatavuuden niukkuudesta. Kysyntä näyttäisi kohdistuvan muiden kuin yhtiöiden, erityisesti instituutioiden jvk-lainoihin, joilla on mahdollisesti suurin vaikutus ympäristön kannalta. Huomioiden suuret investointitarpeet, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteissa pysyttäisiin, markkinoilta häviävä preemio ei kannusta vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeellelaskuun, mikä voi aiheuttaa markkinoiden stagnaation ilman poliittista tukea.

This study analyses pricing of 3,365 bonds, including 649 green bonds, issued in EUR and USD in the U.S. and European markets. First, the effect of green bond label on the price is determined by using propensity score matching for primary market data. The results provide weak evidence for the existence of greenium for the whole sample and EUR denominated bonds, while USD denominated bonds and issues by corporates are not affected by the green label based on the analysis. Non-corporate issuer (banks, sovereigns, supranational institutions, and agencies) green bonds trade at significant premiums compared to their conventional peers. In the secondary market the premium is studied using a matched sample created by nearest neighbour matching. The greenium is only present for non-corporate issuers after controlling for liquidity and time to maturity. Examining the sample further shows that the effect is stronger for bank issues than for other non-corporate issuers. Finally, this study provides evidence for greenium disappearing from the markets with monthly green bond issuance market share reducing the green bond premium of bonds. Greenium fluctuating with increasing monthly volumes indicates that as the markets have experienced saturation, the green bond premium has dissipated from the market. However, the yield spreads of green bonds issued by sovereigns, supranational institutions, and agencies (SSA) are unaffected by the increased market share supporting the notion of these green bonds being of highest quality. Results argue that the bond premium is affected by issuer type and the currency it is denominated in. Non-corporate issuer bonds are favoured by the pro-environmental investors possibly due to their trustworthiness and reputation. The greenium exists for this issuer type both in primary and secondary market albeit the premium in secondary market is lower. Green bond premium decreasing as relative issuance volume has increased could imply that it is driven by scarcity. The demand seems to be most persistent for non-corporate issues especially for bonds by SSAs that could be seen as most impactful. Considering the great need for green investments to reach the goals set by the Paris Climate Agreement, dissipating green bond premium is not incentivizing further investments possibly causing the market to stagnate in future without policy support.