Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorPajunen, Kati
dc.contributor.authorNurmela, Juho Markus
dc.date.accessioned2024-06-17T09:00:23Z
dc.date.available2024-06-17T09:00:23Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95951
dc.description.abstractTässä pro gradu -tutkielmassa on tutkittu laskennallisia arvonmääritysmene-telmiä. Tutkielman kirjallisuuskatsauksen perusteella yleisiä arvonmäärityk-sessä käytettäviä laskennallisia menetelmiä ovat tuottoarvoon perustuvat menetelmät sekä verrokkiyhtiöihin perustuvat menetelmät. Kirjallisuuden mukaan kaikki edellä mainitut menetelmät ovat toimivia yrityksen hinnan estimaatin muodostamiseen. Luotettavimman estimaatin antavaa arvonmää-ritysmenetelmää ei kirjallisuuden perusteella voida määrittää, vaan eri mene-telmien luotettavuudesta on saatu varsin ristiriitaisia tuloksia. Tutkimuksessa on hyödynnetty puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla kerättyä aineistoa. Haastatteluihin osallistui viisi kokenutta arvonmää-rittäjää. Arvonmäärityksen laatiminen on prosessi, joka vaatii arvonmäärittä-jältä oletusten ja ennusteiden tekemistä, joka onnistuu parhaiten kokemuksen myötä. Asiantuntijoiden yleisesti käyttämät arvonmääritysmenetelmät ovat diskon-tattujen vapaiden kassavirtojen menetelmä, vertailu verrokkiyrityksiin sekä taseen substanssiarvoon perustuva arvonmääritys. Vapaiden kassavirtojen menetelmä ja verrokkiyritysmenetelmä ovat asiantuntijoiden mukaan ensisi-jaisia menetelmiä arvonmäärityksessä. Taseen substanssiarvoa käytetään sil-loin, kun yrityksen liiketoiminnalla ei katsota olevan arvoa. Kassavirtamene-telmän heikkoutena pidettiin ennusteiden ja oletusten suurta roolia hintaes-timaatissa. Kassavirtamallin vahvuus on sen monikäyttöisyys, koska sen avulla voidaan arvostaa mitä tahansa varallisuuserää. Verrokkimenetelmää pidetään luotettavimpana, kun arvonmäärityksen kohteena on vakaan liike-toiminnan yritys. Verrokkimenetelmää voidaan hyödyntää, kun arvonmääri-tyksen kohteelle löytyy vertailukelpoisia verrokkiyrityksiä. Verrokkimene-telmää käytettäessä arvonmäärittäjä joutuu tekemään suuren työn, jotta ver-tailuun löytyisi vertailukelpoisia yrityksiä. Sopivia verrokkeja ei aina löydy, joka rajoittaa verrokkimenetelmän käyttöä.fi
dc.format.extent72
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsCC BY-NC-ND
dc.titleYrityksen arvonmääritys: Asiantuntijoiden näkemyksiä arvonmääritysmenetelmistä
dc.typeMaster's thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202406174717
dc.contributor.tiedekuntaJyväskylä University School of Business and Economicsen
dc.contributor.tiedekuntaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulufi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineAccounting and Corporate Financeen
dc.contributor.oppiaineLaskentatoimi ja yritysrahoitusfi
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

CC BY-NC-ND
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on CC BY-NC-ND