Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorHautala, Arto
dc.contributor.advisorKöykkä, Miika
dc.contributor.authorViitikko, Eero
dc.date.accessioned2024-06-14T11:32:45Z
dc.date.available2024-06-14T11:32:45Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95897
dc.description.abstractThe most common ligament injury among javelin throwers is the ulnar collateral ligament (UCL) injury of the elbow, which typically requires surgical intervention, careful rehabilitation, and an average absence from competitive sports for approximately 15 months. With each throw, the UCL’s ability to withstand valgus stress during the throwing motion is exceeded, necessitating strong support from muscles dynamically stabilizing the joint, including those pronating the forearm and flexing the wrist and fingers. The aim of this study was to investigate the acute effects of high-intensity javelin throwing training on the width of the ulnar joint space and maximal forearm muscle strength in javelin throwers. Additionally, the study aimed to examine the potential associations between changes in muscle strength and joint space width, as well as the Oxford Elbow Score (OES) functional questionnaire. The goal was to identify tools for athletes to monitor the readiness of forearm muscles to act as dynamic stabilizers of the joint space during training session. The study was conducted as a part of research collaboration between the Finnish Institute of High Performance Sport (KIHU) and the University of Jyväskylä. The sample comprised 25 national-level javelin throwers, including 13 men and 12 women. The mean age of male throwers was 24,0 years (SD ± 3,1) with a record of 77,20 m (SD ± 5,3). The mean age of female throwers was 24,9 years (SD ± 4,6) with a record of 55,62 m (SD ± 5,8). Participants completed the OES questionnaire and underwent measurements of grip strength, pinch strength, forearm pronation strength, and ulnar joint space width, before performing six maximal-effort throws. Following the throws, joint space width and muscle strengths were measured again. Data were analyzed using Wilcoxon’s test, Pearson’s correlation coefficient and Spearman’s correlation coefficient, with separate analyses conducted for males and females. Among female throwers, forearm pronation strength significantly increased following the throwing training (p=0,037), whereas no significant change was observed among male throwers (p=0,839). Among male throwers, there was a correlation between changes in elbow joint space and grip strength, indicating that as grip strength decreased, joint space widened (r= -0,756, p=0,011). A correlation was also found between OES pain scores and joint space changes among male throwers (r=0,674, p=0,012), suggesting that increased elbow pain was associated with greater joint space widening. No significant correlations were found between change variables and OES scores among female throwers. In conclusion, monitoring the grip strength in male javelin throwers during training camps and competition season may serve as a practical tool to assess the readiness of forearm muscles and the elbow joint for high-intensity throwing, potentially reducing the risk of UCL injuries.en
dc.description.abstractKeihäänheittäjillä yleisin nivelsidevamma on kyynärnivelen ulnaarisen kollateraalisen nivelsiteen (UCL) vamma, joka vaatii tavallisesti leikkausoperaation, huolellisen kuntoutuksen ja keskimäärin 15 kuukauden poissaolon kilpaurheilun parista. UCL:n kyky vastustaa heiton aikaista kyynärniveleen kohdistuvaa vääntörasitusta ylittyy jokaisella heitolla, joten heittokuormituksen kestääkseen se tarvitsee avukseen vahvan tuen nivelrakoa dynaamisesti tukevilta lihaksilta, joita ovat kyynärvartta pronatoivat sekä rannetta ja sormia koukistavat lihakset. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää keihäänheittäjän kovatehoisen heittoharjoituksen vaikutuksia kyynärnivelen ulnaarisen nivelraon leveyteen ja kyynärvarren maksimaaliseen lihasvoimaan. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää mahdollisten lihasvoimien ja nivelraon muutosten yhteyttä toisiinsa sekä kyynärpään Oxford Elbow Score -toimintakykykyselyyn (OES). Tavoitteena oli löytää urheilijoille työkaluja, joiden avulla he voisivat seurata kyynärvarren lihasten valmiutta toimia nivelraon stabiloijina. Tutkielma toteutettiin osana Huippu-urheiluinstituutti KIHUn ja Jyväskylän yliopiston tutkimusta. Aineisto koostui 25 maajoukkuetason keihäänheittäjästä, joista 13 oli miehiä ja 12 naisia. Miesheittäjien ikä oli keskimäärin 24,0 vuotta (SD ± 3,1) ja keihäänheiton ennätys 77,2 m (SD ± 5,3). Naisheittäjien ikä oli keskimäärin 24,9 vuotta (SD ± 4,6) ja keihäänheiton ennätys 55,62 m (SD ± 5,8). Heittäjät täyttivät OES-kyselyn ja heiltä mitattiin puristusvoima, nipistysvoima, kyynärvarren pronaatiovoima ja ulnaarisen nivelraon leveys, minkä jälkeen he heittivät kuusi heittoa maksimaalisella teholla. Heittojen jälkeen nivelraon leveys ja lihasvoimat mitattiin uudelleen. Aineisto analysoitiin Wilcoxonin testillä, Pearsonin korrelaatiokertoimella ja Spearmanin korrelaatiokertoimella. Analyysit toteutettiin erikseen miehille ja naisille. Naisilla kyynärvarren pronaatiovoima parani 11,1 % heittoharjoituksen vaikutuksesta (p=0,037), kun taas miesheittäjillä muutosta ei havaittu (p=0,839). Miehillä kyynärnivelen nivelraon ja puristusvoiman muutos olivat yhteydessä siten että nivelrako leveni sitä enemmän mitä enemmän puristusvoima heikkeni (r= -0,756, p=0,011). Miehillä OES-kipukysymysten pisteiden ja nivelraon muutoksen välillä havaittiin yhteys (r=0,674, p=0,012) siten että mitä kipeämpi kyynärpää oli, sitä enemmän nivelrako leveni. Naisilla muutosten ja OES-kysymysten välillä ei havaittu yhteyttä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mieskeihäänheittäjillä puristusvoiman seuraaminen harjoitusleireillä ja kilpailukaudella voi toimia käytännöllisenä työkaluna, mikäli halutaan saada tietoa kyynärvarren lihasten ja kyynärnivelen valmiudesta kovatehoisiin heittoihin, mikä saattaa pienentää UCL-vammariskiä.fi
dc.format.extent77
dc.language.isofin
dc.rightsIn Copyright
dc.subject.otherulnaarinen kollateraalinen nivelside
dc.subject.otherOxford Elbow Score -toimintakykykysely
dc.titleKeihäänheittäjän kovatehoisen heittoharjoituksen akuutit vaikutukset kyynärnivelen toimintakykyyn ja kyynärniveleen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202406144663
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiainePhysiotherapyen
dc.contributor.oppiaineFysioterapiafi
dc.rights.accesslevelrestrictedAccess
dc.contributor.oppiainekoodi50422
dc.subject.ysopuristusvoima
dc.subject.ysonivelsiteet
dc.subject.ysokyynärnivel
dc.subject.ysourheiluvammat
dc.subject.ysokeihäänheitto
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities/facilities#autotoc-item-autotoc-2).en
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat#autotoc-item-autotoc-2.fi


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright