Musiikkilähtöiset menetelmät työhyvinvoinnin tukena -systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

This systematic literature review brings together information about music-based methods that have been used in the research of occupational well-being in the 21st century. The thesis also maps the methodological-theoretical frameworks from the literature.

Music is a worldwide phenomenon and it is understood to be influential in many ways. The effects of music can be either positive or negative. The focus of this thesis is the effects of music in relation to work well-being. Information theory is based on music psychology.

Well-being at work plays a significant role in the quality of life of work-age people, and its impact is societal. Working life surveys in recent years have shown a decline in well-being at work, and work life needs new ways to support well-being. The aim of this thesis is to map the impact of music-based methods in working life.

The material of the review consists of 12 articles. Among these, the methods that stood out were the participatory method for listening and making music. Content analysis was used as an aid in organizing the material. Eight articles focused on the method of listening to music and four mapped the effects of participatory activity to music making on well-being at work.

Common methodological-theoretical frames of reference were noticeable. Three concepts could be formed to supporting the outline of the frames of reference at the societal, community and individual levels, through which the effects of music-oriented methods could be observed in future: 1) music wellbeing in working life, 2) musical work community and 3) music-oriented occupational health.

In the future, it would be good to study the effect of music-based methods on managers' and directors´ well-being at work.

Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus tuo kootusti tietoa musiikkilähtöisistä menetelmistä, joita työhyvinvoinnin tutkimuksessa on käytetty 2000-luvulla. Tutkielma kartoittaa aineistoista myös menetelmien metodologis-teoreettiset viitekehykset.

Musiikki on maailmanlaajuinen ilmiö ja sen ymmärretään vaikuttavavan monella tapaa ihmiseen. Musiikin vaikutukset voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Tämän tutkielman keskiössä ovat musiikin vaikutukset suhteessa työhyvinvointiin. Tietoteoria nojaa musiikkipsykologiaan.

Työhyvinvoinnilla on merkittävä rooli työikäisen ihmisen elämänlaadulle ja sen vaikutus on yhteiskunnallinen. Viime vuosina työelämää kartoittaneet kyselyt ovat osoittaneet työhyvinvoinnin heikentymistä. Työelämä kaipaakin uusia avauksia hyvinvoinnin tukemiseksi. Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa musiikinlähtöisten menetelmien vaikutusta työelämässä.

Katsauksen aineisto koostuu 12 artikkelista. Näistä erottui menetelminä musiikin kuuntelun ja musiikin tekemiseen osallistava menetelmä. Aineisto järjestämisessä apuvälineenä käytettiin sisällönanalyysiä. Kahdeksan keskittyivät musiikin kuuntelun menetelmään ja neljä kartoittivat musiikin tekemiseen osallistavan toiminnan vaikutuksia työhyvinvointiin.

Yhteiset metodologis-teoreettiset viitekehykset olivat havaittavissa. Viitekehysten hahmottamisen tueksi muodostuivat kolme käsitettä yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön tasoille, joiden kautta musiikkilähtöisten menetelmien vaikutuksia voitaisiin tulevaisuudessa havainnoida: 1) työelämän musiikkihyvinvointi, 2) musiikillinen työyhteisö ja 3) musiikkilähtöinen työterveys.

Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia musiikkilähtöisten menetelmien vaikutusta johtajien työhyvinvointiin.