Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorHeimonen, Kari
dc.contributor.authorJussila, Eero
dc.date.accessioned2024-06-11T16:20:27Z
dc.date.available2024-06-11T16:20:27Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95756
dc.description.abstractTässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan julkisen velan ja talouskasvun välistä suhdetta. Ensisijaisesti tutkitaan vaikuttaako julkinen velkaantuminen talouskasvuun, mutta myös mahdollisen toisen suuntaisen kausaalisuhteen luonnetta selvitetään. Tutkielman teoriaosuudessa käydään aluksi läpi talouskasvuteorioita, jonka jälkeen perehdytään teoreettisiin näkökulmiin julkisesta velasta. Kasvuteorioista tarkastellaan Solowin mallia ja endogeenista sekä schumpeterilaista kasvuteoriaa. Julkisen velan osalta esitellään velan käyttökohteita ja velan merkitystä finanssipolitiikassa. Perinteinen talousteoreettinen näkemys on, että julkinen velkaantuminen kiihdyttää talouskasvu lyhyellä aikavälillä, mutta on haitallista pitkän aikavälin talouskasvulle. Tämä johtuu muun muassa julkisen velan syrjäytysvaikutuksesta, eli siitä, että se syrjäyttää yksityisen sektorin investointeja. Lisäksi käsitellään korkotason ja inflaation eli reaalisen korkotason roolia julkisen velan vaikutuksissa valtion taloudelle ja luodaan katsaus eroon kotimaisen ja ulkomaisen julkisen velan välillä. Tämän jälkeen esitellään kirjallisuuskatsauksen tulokset aikaisemmasta empiirisestä tutkimuskirjallisuudesta sekä oma empiirinen tutkimus ja sen tulokset. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus osoittautui keskenään ristiriitaiseksi; osassa tutkimuksia tuloksena oli, että julkinen velka on haitallista talouskasvulle ja osassa tulos oli, että julkisella velalla ei ole vaikutusta talouskasvuun. Lisäksi tarkastellaan kahta tutkimusta, joiden mukaan julkisen velan ja talouskasvun välinen negatiivinen korrelaatio on selitettävissä kausaalisuhteella talouskasvusta julkiseen velkaan, ei toisin päin. Omassa empiirisessä tutkimuksessa 57 eri valtion talouskasvun ja julkisen velan suhdetta tarkasteltiin ensin graafisesti vuosien 1990–2022 aineistosta. Graafisen analyysin perusteella näiden välillä vallitsee negatiivinen korrelaatio. Tämän jälkeen kausaalisuhteen suuntaa selvitettiin paneeliregressiolla viivästettyjen muuttujien avulla. Tutkielman tulos on, että julkisella velalla ei ole vaikusta talouskasvuun, paitsi kehittyvissä talouksissa, joissa vaikutus saattaa olla lievästi positiivinen. Sen sijaan kausaalisuhde vaikuttaa kulkevan talouskasvusta julkiseen velkaan: Edellisen viiden vuoden keskimääräisen talouskasvun heikkeneminen 1 prosenttiyksiköllä vuodessa johtaa julkisen velkasuhteen kasvuun 3,7–4,6 prosenttiyksiköllä.fi
dc.format.extent67
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsCC BY
dc.titleJulkinen velka ja talouskasvu
dc.typeMaster's thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202406114523
dc.contributor.tiedekuntaJyväskylä University School of Business and Economicsen
dc.contributor.tiedekuntaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulufi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineTaloustieteen maisteriohjelmafi
dc.contributor.oppiaineMaster's Degree Programme in Economicsen
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://creativecommons.org/licenses/by/4.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

CC BY
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on CC BY