Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorLehtinen, Esa
dc.contributor.authorLehtinen, Saara
dc.date.accessioned2024-05-31T06:57:21Z
dc.date.available2024-05-31T06:57:21Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95395
dc.description.abstractTässä maisterintutkielmassa tarkastelen, minkälaisia toistuvia ja vakiintuneita puhetapoja esiintyy Twitterin verkkokeskustelussa aihetunnistetta translaki käyttäneissä keskustelunavauksissa. Pyrkimyksenäni on tuoda ilmi kriittisen diskurssintutkimuksen ja uuden retoriikan keinoin poliittista aihealuetta koskevien keskusteluiden rakenteita ja esitettyjen väittämien vakuuttamisen sekä vahvistamisen tapoja. Lähestyn twiiteissä esiintyviä puhetapoja seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Millaisia diskursseja esiintyy Twitterissä aihetunnistetta translaki käyttäneissä keskustelunavauksissa? 2. Miten diskursseissa esillä olevia näkökantoja ja mielipiteitä vahvistetaan ja vakuutetaan argumentointitekniikoilla ja -keinoilla? Tutkimuksen aineistona käytän 1.2.2023 translain uudistuksen lakiäänestyspäivänä ja äänestystuloksen jälkeen julkaistuja Twitterin keskustelunavauksia. Aineiston analyysimetodina hyödynnän kriittisen diskurssintutkimuksen ja uuden retoriikan teorioita ja käsitteistöä. Metodien hyödyntämisen tavoitteena on sanottaa diskurssien piirteitä ja argumentaatiotekniikoiden sekä -keinojen tapoja verkkovälitteisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimuksesta nousee esiin kolme vallitsevaa diskurssia: politiikkadiskurssi, sukupuolidiskurssi ja oikeusdiskurssi. Diskurssit rakentavat keskustelua ja puhetapoja poliittisen aiheen ympärille ottaen kantaa translakipäätökseen, yksilöä koskeviin henkilökohtaisiin piirteisiin ja oikeuksiin. Argumentoinnissa painottuu todellisuuden rakenteisiin perustuvat argumentointitekniikat, joiden avulla pyritään selittämään ja havainnollistamaan translaista koituneita seurauksia. Argumenttien kielellisinä piirteinä korostuu interrogatiivi- ja kieltolauseiden käyttö, ja suhtautumistapaa ilmaisevat -kin-fokuspartikkeli, -s-sävypartikkeli sekä temporaaliset partikkelit jo ja vielä. Puolestaan positiivissa yhteyksissä käytetään usein ajan adverbia vihdoin. Tulokset ilmentävät yhteiskunnassa vallitsevien näkemysten ja käsitysten piirteitä nykyisestä translaista, transsukupuolisista, yksilön oikeuksista sekä yleisesti tasa-arvon tilasta.fi
dc.format.extent58
dc.language.isofin
dc.rightsIn Copyright
dc.titleTranslakia koskevat diskurssit Twitterin keskustelunavauksissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202405314158
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysodiskurssi
dc.subject.ysoverkkokeskustelu
dc.subject.ysososiaalinen media
dc.subject.ysoargumentointi
dc.subject.ysodiskurssianalyysi
dc.subject.ysoTwitter
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright