Voimaharjoittelujakson ja sen jälkeisen harjoittelutauon vaikutus ravitsemukseen ja kehonkoostumukseen

Abstract

Main factors in changes of body composition are frequency and quality of training and rating habits. Eating habits have been studied a lot in resent past. Food diaries are common way to measure and estimate eating habits, daily total energy intake and nutrition quality. Properly organized resistance training can also affect to body composition by increasing muscle mass and reducing fat mass. Studies have commonly shown that training breaks can significantly affect to amount of muscle mass and fat mass. Length of training break seems to be the most important factor in changes of body composition. Aim of this study was to clarify effect of 10-week training break to body composition.

Participants were Untrained, healthy woman and man aged 18-40 years from Central Finland region. The final sample consisted of 44 participants. Length of the study was 34 weeks. All trainings were organized under supervision. Training break was surrounded by 10-week training periods which were controlled by professional coaches. Food diaries were collected 4 times and duration of each food diary collection was 4 days. Time between each collection was 10 weeks. First food diary was collected at week 0 and 4. food diary was collected at week 30. Food diaries were analyzed by Finnish national food data base Finelli. Changes in body composition were estimated with Inbody measurements. Participants were fasted before Inbody Measurements. In together there were 4 Inbody measurements in this study. Inbody data was collected at the same time with food diaries.

This study found significant changes in body composition after both training periods. Body fat percent increased 0,5% (24.4-24.9). Changes in body fat was statistically significant after 2. Training period 0.440±0.184% (p=0.016). Fat free mass increased in this study 2.21kg. Change in fat free mass was significant after 1. Training period 0.640±0.340 p=.016). After 2. training period changes were very significant (p=.001.

The key finding of this study was that no statistically significant difference in eating habits or nutrient intake was found. Statistical differences were not found between energy- protein-, carbohydrate-, fat- or fiber intake. Finding was contradicted by hypothesis. This may be partially explained by too short training break between training periods to find significant differences in eating habits.

Kehonkoostumukseen vaikuttavat ruokailutottumusten lisäksi harjoittelun määrä sekä laatu. Ruokailutottumuksia on tutkittu aikaisemmin paljon esimerkiksi ruokapäiväkirjojen avulla, joilla pystytään arvioimaan ruokailun laatua sekä kokonaisenergian määrää. Laadukkaalla vastusharjoittelulla pystytään myös vaikuttamaan kehonkoostumukseen lihasmassaa lisäämällä. Harjoittelutauoilla on havaittu olevan vaikutusta kehonkoostumukseen sekä lihas- että rasvamassan muutoksissa. Harjoittelutauon pituus vaikuttaa olevan merkittävä tekijä mahdollisten muutosten suuruudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten voimaharjoittelun jälkeinen 10 viikon mittainen harjoittelutauko vaikuttaa tutkittavien kehonkoostumukseen

Tutkittavat rekrytoitiin Keski-Suomen alueelta. Tutkittavat olivat 18–40-vuotiaita perusterveitä miehiä ja naisia. Tutkimukseen osallistui yhteensä 44 tutkittavaa. Tutkimus kesti yhteensä 34 viikkoa. Harjoittelutauon ympärille ohjelmoitiin 10 viikon mittaiset ohjatut harjoittelujaksot. Tutkittavilta kerättiin 4 päivän mittaiset ruokapäiväkirjat 4 kertaa tutkimuksen aikana. Ruokapäiväkirjat kerättiin 10 viikon välein toisistaan. Ensimmäinen ruokapäiväkirjakeräys tehtiin viikolla 0 ja viimeinen keräys tehtiin viikolla 30. Ruokapäiväkirjat analysoitiin terveyden ja hyvinvointilaitoksen ylläpitämän elintarvikkeiden koostumuspankin Finelin avulla. Lisäksi tutkittavien kehonkoostumusten muutoksia arvioitiin paastotilassa Inbody- laitteella tehdyillä mittauksilla. Mittaukset tehtiin ruokapäiväkirjojen keräysten yhteydessä yhteensä 4 kertaa tutkimuksen aikana.

Kehonkoostumusmittauksissa löydettiin tässä tutkimuksessa tilastollisesti merkitseviä muutoksia harjoitusjaksoilla, kun muutoksia verrattiin lähtötilanteeseen. Rasvaprosentti kasvoi 0,5% tutkimuksen aikana (24.4-24.9%) Rasvaprosentin muutos oli tilastollisesti merkitsevä 2. harjoittelujakson mittauksessa 0.440±0.184% (p=0.016). Rasvaton massa kasvoi tutkimuksen aikana 2.21kg. Rasvaton massa kasvoi merkitsevästi jo ensimmäisen treenijakson jälkeen 0.640±0.340 (p=.016) ja erittäin merkitsevästi toisen treenijakson jälkeen 2.21±0.380 (p=.001).

Tutkimuksen keskeisimpiä löydöksiä oli, ettei ruokailutottumuksissa tai energiaravintoaineiden määrissä löydetty tilastollisesti merkitsevää eroa missään mitatussa muuttujassa (kokonaisenergia, proteiini, hiilihydraatti, rasva, kuitu). Tutkimustulos oli hypoteesin vastainen. Osittain tulos saattaa selittyä sillä, että harjoitus- ja lepojaksot olivat liian lyhyitä merkittävien erojen havaitsemiseksi ruokailutottumusten muuttumisen osalta. Näyttäisi siltä, että 10 viikon lepojakso, jota ympäröivät kontrolloidut 10 viikon mittaiset harjoitusjaksot, ei vaikuta merkitsevästi kehonkoostumukseen.