Sosiaalisen median ulkonäköpaineita aiheuttavan sisällön yhteys kehonkuvaan yläkouluikäisillä nuorilla : WHO-koululaistutkimuksen tuloksia vuodelta 2022

Abstract

Due to the biological, social, and psychological changes occurring during adolescence, this phase represents a particularly vulnerable period for the formation of body image. Adolescents are susceptible to comparing themselves to others and place a great deal of importance on how they look or what others think of their appearance. Adolescence is also a time when young people begin to actively use social media. Social media is an extremely popular and interactive environment, the use of which is associated with concerns about body image. Social media use and exposure, especially to appearance-focused content, has been shown to be associated with poorer body image. The purpose of this study was to investigate the prevalence of exposure to appearance-related pressures on social media, to examine the body image of middle school- aged individuals, and to explore whether exposure to appearance-related pressures on social media is associated with body image among Finnish middle school-aged youth. The aim was also to determine whether a young person's self-esteem, family support, and perceived weight influence this association. The data for the study consisted of responses from Finnish middle school-aged students (7th and 9th graders) from the 2022 WHO School Health Survey (N=1263). Exposure to appearance-related pressures on social media was examined by asking how often adolescents encounter content that induces appearance pressure. Body image was assessed using the Body Investment Scale (BIS) measure. Background factors included self-esteem, family support, and perceived weight. Analyses were conducted using SPSS 29 software, employing methods such as cross-tabulation, the Chi-square test, and binary logistic regression analysis. Among Finnish adolescents, 24.3% are exposed to appearance pressure content on social media daily or more than once a week, and 31.2% encounter it about once a week or less frequently. Girls are exposed to appearance pressure content on social media more often than boys. Negative body image is more common than positive/neutral body image among adolescents, with girls more likely to have a negative body image than boys. The results of this study demonstrate that exposure to appearance pressure content on social media is associated with negative body image among Finnish adolescents. When the analyses were conducted separately for boys and girls, the association between exposure to appearance pressure content on social media and body image was not statistically significant for boys. Based on the results, it is important to identify the types of social media content that adolescents engage with, and which ones cause appearance pressure. Furthermore, efforts should be made to promote positive body image, considering the specific needs of different genders. Attention should be particularly paid to promoting body image among girls and recognizing the challenges boys face regarding body image. In the future, further research should examine the relationship between exposure to appearance-related pressures on social media and body image, focusing especially on differences between boys and girls.

Nuoruudessa tapahtuvien biologisten, sosiaalisten ja psykologisten muutosten vuoksi nuoruus edustaa erityisen haavoittuvaa vaihetta kehonkuvan muodostumisessa. Nuoret ovat alttiita vertailemaan itseään muihin ja antavat paljon enemmän painoarvoa sille, miltä he näyttävät tai mitä muut ajattelevat heidän ulkonäöstään. Nuoruus on myös aikaa, kun nuoret alkavat käyttää aktiivisesti sosiaalista mediaa. Sosiaalinen media on erittäin suosittu ja vuorovaikutteinen ympäristö, jonka käyttö liittyy kehonkuvan huolenaiheisiin. Sosiaalisen median käyttö ja altistuminen erityisesti ulkonäkökeskeiseen sisältöön on osoitettu olevan yhteydessä huonompaan kehonkuvaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka yleistä on sosiaalisen median ulkonäköpaineita aiheuttavalle sisällölle altistuminen, millainen on yläkouluikäisten kehonkuva ja onko sosiaalisen median ulkonäköpaineita aiheuttavalle sisällölle altistumisella yhteyttä kehonkuvaan suomalaisilla yläkouluikäisillä nuorilla. Tavoitteena oli myös selvittää, vaikuttavatko nuoren itsetunto, perheen tuki ja kokemus omasta painosta tähän yhteyteen. Tutkimuksen aineistona käytettiin WHO-Koululaistutkimuksen vuoden 2022 suomalaisten yläkouluikäisten (7.- ja 9. – luokkalaisten) (N=1263) vastauksia. Sosiaalisen median ulkonäköpaineita aiheuttavalle sisällölle altistumista selvitettiin kysymällä, kuinka usein nuori kohtaa ulkonäköpaineita aiheuttavaa sisältöä. Kehonkuvaa arvioitiin Body Investment Scale (BIS) -mittarilla. Taustatekijöinä käytettiin itsetuntoa, perheen tukea ja kokemusta omasta painosta. Analyysit tehtiin SPSS 29-ohjelmalla. Analyysi menetelminä käytettiin ristiintaulukointia, Khiin neliö -testiä ja binääristä logistista regressioanalyysia. Suomalaisista yläkouluikäisistä nuorista sosiaalisen median ulkonäköpaineita aiheuttavalle sisällölle altistuu päivittäin tai useammin kuin kerran viikossa 24,3 % ja noin kerran viikossa tai harvemmin 31,2 %. Tytöt altistuivat sosiaalisessa mediassa ulkonäköpaineita aiheuttavalle sisällölle useammin kuin pojat. Yläkouluikäisillä nuorilla kielteinen kehonkuva oli yleisempää kuin myönteinen/neutraali kehonkuva. Tytöillä oli myös yleisemmin kielteinen kehonkuva kuin pojilla. Tulokset osoittivat, että sosiaalisen median ulkonäköpaineita aiheuttavalle sisällölle altistumisella on yhteys kielteiseen kehonkuvaan suomalaisilla yläkouluikäisillä nuorilla. Tulosten perusteella on tärkeää tunnistaa niitä sosiaalisen median sisältöjä, jonka parissa nuoret viettävät aikaa, ja jotka aiheuttavat ulkonäköpaineita. Lisäksi kehonkuvan edistämiseen tulisi panostaa, huomioiden sukupuolten erityistarpeet. Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti tyttöjen kehonkuvan edistämiseen sekä poikien kehonkuvan haasteiden tunnistamiseen. Tulevaisuudessa nuorten sosiaalisen median ulkonäköpaineita aiheuttavalle sisällölle altistumisen ja kehonkuvan yhteyttä tulisi tutkia vielä lisää, keskittyen erityisesti poikien ja tyttöjen eroihin.