Liian vähäinen liikkuminen on laaja yhteiskunnallinen ongelma, jolla on vaikutuksia niin kansanterveyteen kuin -talouteenkin. Toimia liikunnan lisäämiseksi tarvitaan laajasti ja erityisesti yhteistyö on yksi parhaista keinoista liikunnan lisäämisessä. Verkostomaisen toiminnan kehittäminen on yksi keino vahvistaa yhteistyötä. Samalla se auttaa vastaamaan nykypäivän nopeiden muutosten tuomiin haasteisiin. Lisäksi tiedolla johtamisen parantamisen ja hyvän hallinnon käytänteiden kehittämisen avulla voidaan kehittää liikuntaan liittyvää käytännön työtä sekä vahvistaa päätöksentekoa ja siten parantaa liikunnan asemaa koko yhteiskunnassa.
Tämän liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnallisten liikuntastrategioiden tekoprosessi onnistui ja millaisia merkityksiä strategialla nähdään tulevaisuudessa olevan maakuntien liikunnan edistämistyöhön. Strategiaprosessia arvioitiin hyvän hallinnon käytänteiden näkökulmas
ta, erityisesti prosessin osallistavuuden osalta. Ajatuksia strategian merkityksestä tarkasteltiin tiedolla johtamisen viitekehyksessä.
Ajatus maakunnallisten liikuntastrategioiden tekemisestä on lähtöisin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa toimivista maakunnallisista Rajattomasti liikuntaa -verkostoista. Verkostojen toiveena oli luoda parempi yhteinen näkemys liikunnan edistämiseen maakunnan tasolla. Tämä pro gradu -tutkielma tukee etenkin näiden strategioiden jatkokehitystä, mutta lisäksi tuo alueellisen liikunnan edistämisen mahdollisuuksia esiin. Yhteistyön ja verkostotoiminnan kehittäminen alueellisessa liikunnan edistämisessä on yksi keino pyrkiä vastaamaan paremmin vähäiseen liikkumiseen liittyviin haasteisiin. Tutkielma tuo esiin, millaisia mahdollisuuksia liikunnan aseman vahvistamiseen alueellisesti on voitu verkostotyön avulla luoda ja millaisia huomioita siihen liittyy esimerkiksi eri kokoisten kuntien näkökulmasta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen Webropol-kyselylomakkeen avulla (n=32) ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Strategiaprosessia pidettiin tutkimuksen tulosten perusteella onnistuneena. Prosessi oli osallistava ja avoin ja strategiatilaisuudet hyvin organisoituja, mutta vieläkin laajempaa osallistujajoukkoa olisi toivottu mukaan prosessiin. Strategian merkitystä pidettiin tärkeänä erityisesti yhteistyön kehittämisen, liikunnan aseman vahvistamisen sekä vastaajien oman työn tuen kannalta. Maakuntien välisiä eroja ei tullut juurikaan esiin, mutta sen sijaan etenkin strategian merkityksessä oli nähtävissä selviä eroja eri kuntaryhmien välillä. Maaseutumaisissa kunnissa strategian merkitystä pidettiin yleisesti vähäisimpänä ja taajaan asutuissa kunnissa strategian merkitys nähtiin tärkeimpänä.
...
