Valoa tunnelin päässä, varjoja urheilukulttuurissa : kyselytutkimus nykyisille ja entisille suomalaisille naisurheilutoimittajille urheilujournalismin alalla työskentelystä ja alan tasa-arvotilanteesta

Abstract

The scarcity of women sports journalists is intertwined with the overall masculinity of the sports world, which has historically been examined, for instance, through depictions of women in sports journalism. However, the description of women sports journalists' own experiences has remained limited in Finnish research, which is why research on women sports journalists was deemed necessary. The purpose of the study was to investigate who the women sports journalists who have worked or are currently working in Finland are, what experiences they have in the field, and how they perceive the gender equality situation within sports journalism. Central to the study were women sports journalists' experiences of how their gender affects their work and career. The study was conducted as an empirical cross-sectional study. The data (n=70) was collected in collaboration with the Sports Journalists' Association of Finland through a questionnaire and by contacting women sports journalists directly and through sports editorial offices via email. The data was analyzed using both quantitative and qualitative methods, as the questionnaire allowed for open-ended responses. The typical women sports journalist was a woman aged 31 to 50 with a master's degree, and with her own background in competitive or elite sports. Most of them worked or had worked as sports journalists in newspapers. Geographically, respondents were predominantly from Uusimaa region. Women sports journalists reported various gender-related challenges when working in the field of sports journalism. These included experiences of belittlement and harassment, primarily from people outside the workplace. Perceptions of the gender equality situation and advancement opportunities in sports journalism varied according to age and work experience. However, negative experiences did not generally affect perceived job satisfaction. The ever-digitalizing working environment brings new challenges, such as gender-based hate speech on social media. Observations of gender-based discrimination and harassment, as well as the gender's impact on career development, are concerning and highlight the presence of gender inequality in the field of sports journalism. The findings are linked to broader societal structures and attitudes that perpetuate gendered differences in the workplace. Although the context of the study is sports journalism, it reflects broader gender equality challenges that extend to many professions and sectors of society.

Naisurheilutoimittajien vähäinen määrä kietoutuu koko urheilumaailman miehisyyteen, jota on historiallisesti tutkittu esimerkiksi urheilujournalismin naiskuvausten kautta. Naisurheilutoimittajien omien kokemusmaailmojen kuvaus on kuitenkin jäänyt suomalaisella tutkimuskentällä vähäiseksi, jonka vuoksi naisurheilutoimittajia koskeva tutkimus nähtiin tarpeelliseksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, keitä Suomessa työskennelleet ja työskentelevät naisurheilutoimittajat ovat, millaisia kokemuksia heillä on alalla työskentelystä ja millaisena he näkevät urheilujournalismin alan sisäisen tasa-arvotilanteen. Keskiössä olivat naisurheilutoimittajien kokemukset sukupuolensa vaikutuksesta työntekoon ja työuraan. Tutkimus toteutettiin empiirisenä poikkileikkaustutkimuksena. Aineisto (n=70) kerättiin yhteistyössä Urheilutoimittajain Liiton kanssa kyselylomakkeella sekä kontaktoimalla naisurheilutoimittajia suoraan ja urheilutoimituksien kautta sähköpostitse. Aineistoa analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin, sillä kyselylomake antoi mahdollisuuden avoimiin vastauksiin. Tyypillinen naisurheilutoimittaja oli iältään 31–50-vuotias maisterin tutkinnon suorittanut nainen, jolla oli omaa kilpa- tai huippu-urheilutaustaa. Suurin osa työskenteli tai oli työskennellyt urheilutoimittajana sanomalehdistössä. Maantieteellisesti vastaajien keskuudessa korostui Uusimaa. Naisurheilutoimittajat raportoivat moninaisista sukupuoleen liittyvistä haasteista urheilujournalismin alalla työskennellessä. Näissä korostuivat vähättelyn ja häirinnän kokemukset. Näitä kohdattiin lähinnä työyhteisön ulkopuolisten ihmisten toimesta. Käsitykset urheilujournalismin alan tasa-arvotilanteesta ja etenemismahdollisuuksista vaihtelivat iän- ja työkokemuksen mukaan. Negatiiviset kokemukset eivät kuitenkaan yleisesti ottaen vaikuttaneet koettuun työtyytyväisyyteen. Alati digitalisoituva toimintaympäristö tuo tullessaan uusia haasteita, kuten sosiaalisessa mediassa esiintyvän sukupuoleen kohdistuvan vihapuheen. Havainnot sukupuolittuneesta syrjinnästä ja häirinnästä sekä sukupuolen vaikutuksesta urakehitykseen ovat huolestuttavia ja korostavat sukupuolten epätasa-arvon läsnäoloa urheilujournalismin kentällä. Tulokset kytkeytyvät osaksi laajempia yhteiskunnallisia rakenteita ja asenteita, jotka ylläpitävät sukupuolittuneita eroja työelämässä. Vaikka tutkimuksen konteksti on urheilujournalismi, se kuvastaa laajempia sukupuolten tasa-arvon haasteita, jotka ulottuvat monille ammattialoille ja yhteiskunnan sektoreille.