Sote-uudistus johtamisen ja palvelujärjestelmän näkökulmista

Abstract

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus) on yksi merkittävimmistä sosiaalihuoltoon- ja palveluihin vaikuttavista hallintouudistuksista. Uudistukseen kohdistuvat odotukset ovat yhteiskunnalli-sesti monella tapaa huomattavia ja ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Sanna Marinin hallituksen hyväksymän ja vuonna 2023 voimaan astuneen sote-uudistuksen päätavoitteena on tasa-arvoisempi palvelujen saatavuus ja ihmisten välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli selvittää sote-johtajien näkemyksiä sote-uudistuksesta ennen sen voimaan astumista 1.1.2023 johtamisen ja palveluintegraation näkökulmista. Yhteiskunnallisesta ja sosiaalityön näkökulmasta oli tärkeää tutkia, miten sote-johtajat arvioivat sote-uudistuksen onnistumisen mahdollisuuksia ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja millaisia vaateita se asettaa uudistuksen johtamiselle. Tutkimuksen teoreet-tisessa viitekehyksessä luotiin katsaus sote-uudistuksen vaiheisiin, johtamisteorioihin sekä julkisen ja sote-johtamisen erityispiirteisiin. Tutkimusaineistona käytettiin valmista vuoden 2021 sosiaalibarometri-kyselyä ja siitä sote-uudistusta koskevaa aineiston osaa. Tutkielmassa hyödynnettiin kvantitatiivisia analyysimenetelmiä. Yli puolet sote-johtajista arvioi vuonna 2023 voimaantulleen sote-uudistuksen ennakko-arvioissaan hyväksi. Vastaajat olivat kuitenkin varovaisempia arvioidessaan yksityiskohtaisempien ta-voitteiden toteutumista ja uudistuksen eri osa-alueiden onnistumista. Yleinen havainto oli, että sosiaalihuollon ja -palvelujen arvioitiin onnistuvan uudistuksessa johdonmukaisesti terveydenhuoltoa ja -palveluita heikommin. Sote-uudistuksen onnistumiselle tärkeimmiksi asioiksi sote-johtajat valitsivat asiakastiedon liikkuvuuden eri tahojen välillä, paikallisen palvelutarpeen välittymisen sekä johtamisen. Kustannusten kasvun hillintään ja kustannustehokkaiden palvelujen aikaansaamiseen uskottiin heikommin. Tulosten perusteella voidaan havaita, että hyvinvointialueiden johtajien tehtävä sote-uudistuksen toimeen-panossa tulee olemaan hyvin haastava tehtävä. Jatkotutkimusaiheena esitetään selvittää asiakasrajapinnassa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden kokemuksia johtamisesta hyvinvointialueella. Tutkimuksen tavoitteena voisi olla lisätä ymmärrystä, miten muutosten tuoma kuormitus ja keskeneräisyys työntekijöille näkyy ja miten tilannetta voisi parantaa. Toinen mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi tutkia, miten terveydenhuoltoon pohjaava hyvinvointialueen johtamisen tasapainomalli huomioi sosiaalihuollon johtamiskäytännöissään.