Mielenterveyskuntoutujan ja sosiaali– ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän sosiaalityön asiantuntijoiden kohtaamisten eettiset ristiriidat : Urie Bronfenbrennerin ekologisen systeemiteorian mukaan tarkastellen

Abstract

Tutkimuksen tehtävänä ja tutkimuskysymyksenä on tarkastella Urie Bronfenbrennerin ekologisen systeemiteorian perusteella mielenterveyskuntoutujan ja sosiaali– ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän sosiaalityön asiantuntijoiden välisissä suhteissa heidän kohtaamisten keskuudessa esiintyviä eettisiä ristiriitoja erilaisine jännitteineen sekä niistä aiheutuvia seurauksia suhteessa kanssakäymisiin. Tutkimuksen tausta pohjautuu 2000–luvun ajanjaksolla tehdyissä tutkimuksissa ilmenneisiin selvityksiin mielenterveyskuntoutujan ja sosiaali– ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kohtaamisten taustalla olevien eettisten ristiriitatilanteiden tarkasteluun yksilöllisellä, yhteisöllisellä sekä yhteiskunnallisella tasolla tarkastellen.

Tutkimuksen keskeisenä lähtökohtana ovat sosiaali– ja terveydenhuollon sosiaalityön professioiden ammattieettiset periaatteet sekä etiikka ja arvot, jotka ohjaavat tutkimuksen kulkua koko ajan, toimien sen punaisena lankana. Keskeistä tutkimukselle ovat erityisesti Talentia | Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön (2017) Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet, Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENE:n (2001) Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet, Etiikan tila sosiaali- ja terveysalalla (ETENE 2012) julkaisut, sekä lisäksi muun muassa Mieli Suomen Mielenterveys ry:n (2021) toteamus aitoon kohtaamiseen mielenterveyskuntoutujaa kohtaan liittyen, jotka toimivat ohjenuorana sosiaali– ja terveydenhuollon ammattilaisten työskentelyssä. Näiden lisäksi tärkeää on osaltaan huomioida myös lait, jotka vaativat asiantuntijoilta useita velvollisuuksia ja vastuunkantoa omaa työskentelyään kohtaan.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu Urie Bronfenbrennerin (1967) ekologiseen systeemiteoriaan, jonka pohjalta tarkastelen tutkimusaihetta mikro–, meso–, ekso– ja makrotasolla. Tulen aineiston analyysivaiheessa muodostamaan lopulliset tutkimustulokset tämän teoreettisen viitekehyksen avulla. Tutkimuksen aineiston muodostavat kuvailevan kirjallisuuskatsauksen perusteella valitsemani relevantit aiheeseen liittyvät aiemmat vertaisarvioidut tutkimukset, artikkelit sekä selvitykset. Tutkimukseni on kirjallisuuteen pohjautuva tutkimus ja analyysimenetelmänä käytän lisäksi sekä kriittiseen lukutaitoon, koodaamiseen ja teemoitteluun liittyviä menetelmiä.

Tutkielman tutkimustulokset antavat selkeän kuvauksen siitä, että eettiset ristiriidat ja niistä aiheutuvat seuraukset ovat aiheuttaneet hyvin usein erilaisia konflikteja. Kyseessä olevan kuvailevan kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan olettaa ongelmien olevan laaja-alaisia. Tutkimustuloksien perusteella tutkimuksessa korostuu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tärkeys sosiaali– ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä mielenterveys– ja terveyssosiaalityön parissa työskenteleville viranhaltijoille. Tutkimustulokset tuovat esille erityisesti mielenterveyskuntoutujan eri perspektiivit ja etenkin ammattilaisille kuuluvan eettisen vastuunkannon merkityksen oman työskentelynsä lähtökohtia ja näkökulmia kohtaan, joita ei voida turhaan korostaa.