dc.contributor.advisor | Kekäläinen, Tiia | |
dc.contributor.advisor | Rantakokko, Merja | |
dc.contributor.author | Taulos, Anniina | |
dc.date.accessioned | 2024-05-17T09:59:13Z | |
dc.date.available | 2024-05-17T09:59:13Z | |
dc.date.issued | 2024 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94953 | |
dc.description.abstract | Social well-being includes belonging to a community and its significance. In late adulthood, social well-being can be weakened by age-related losses and life changes, such as the deterioration of one’s own health and the death of loved ones. Neuroticism refers to a tendency towards anxiety, depression, mood swings and negative feelings. Neuroticism has long been recognized as one of the most important personality traits, as neuroticism has significant public health implications. The connection between neuroticism and social well-being and its domains (social integration, social coherence, social actualization, social contribution, and social acceptance) has not been investigated in European culture and not much in late adulthood. In this Master’s thesis, we find out whether neuroticism is associated with social well-being in a 10-year follow-up.
The study used data from the Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS) and its latest data collection, TRAILS, which was collected in 2020–2021. Initially, 369 individuals participated in the JYLS-study, and 206 individuals participated in the latest TRAILS data collection. The participants were Finns, and they still represented the cohort born in 1959 relatively well. The participants’ neuroticism was assessed at the age of 50 with the NEO-FFI personality questionnaire. Social well-being was assessed at the ages of 50 and 61 using Keyes 15-item Social Well-Being Scale. The association between neuroticism and social well-being and its domains at the age of 50 was analysed using correlations (n=212 and 223). Changes in social well-being and its domains (n=169) and the association with neuroticism to these changes were analysed using repeated measures analysis of variance (n=158). Gender, self-rated health, and education were taken into consideration as background variables.
Neuroticism was negatively associated with total social well-being scores (r=-0,50, p<0,001) and social well-being domains (r=-0,23-(-0,44), p=<0,01 or <0,001). There was no change in the total scores of social well-being from age 50 to age 61. Looking at dimensions, social coherence decreased (2,902,75, p<0,001) and social acceptance increased (2,913,02, p=0,003). Social contribution also decreased (3,173,08, p=0,020), but when the background variables were included in the analysis, the result was not statistically significant. Neuroticism was not associated with these changes in social well-being domains.
Neuroticism seems to be negatively related to current social well-being but does not predict changes in social well-being. There is a lack of previous research on the relationship between neuroticism and social well-being in late adulthood, so further research is necessary. When studying social well-being, it would be favourable to use Keyes’ longer questionnaire. Since neuroticism can weaken social well-being and quality of life significantly, it is important to study the effects of neuroticism on them more. In addition, it is important to map how the challenges to social well-being brought by neuroticism be lessened. | en |
dc.description.abstract | Sosiaaliseen hyvinvointiin kuuluu yhteisöön kuuluminen ja sen merkityksellisyys. Myöhäisaikuisuudessa sosiaalista hyvinvointia voi heikentää ikävaiheeseen kuuluvat menetykset ja elämänmuutokset, kuten oman terveydentilan heikentyminen ja läheisten kuolemat. Neuroottisuudella tarkoitetaan taipuvaisuutta ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen, ailahtelevaisuuteen ja negatiivisiin tuntemuksiin. Neuroottisuus on pitkään tunnistettu yhdeksi tärkeimmäksi persoonallisuuden piirteistä hyvinvoinnin kannalta, sillä neuroottisuudella on merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Neuroottisuuden yhteyttä sosiaaliseen hyvinvointiin ja sen osa-alueisiin (integraatio, koherenssi, toteutuminen, kontribuutio ja hyväksyminen) ei ole tutkittu aiemmin eurooppalaisessa kulttuurissa eikä juurikaan myöhäisaikuisuudessa. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, onko neuroottisuus yhteydessä sosiaaliseen hyvinvointiin 10 vuoden seurannassa.
Tutkielmassa käytettiin Lapsesta Aikuiseksi (LAKU)-tutkimuksen ja sen viimeisimmän aineistonkeruun TRAILS-vaiheen aineistoa, joka kerättiin vuosina 2020–2021. Alun perin LAKU-tutkimukseen osallistui 369 henkilöä ja viimeisimpään TRAILS-aineistonkeruuseen osallistui 206 henkilöä. TRAILS-aineistonkeruuseen osallistuneet olivat suomalaisia, ja he edustivat yhä hyvin 1959 syntyneiden kohorttia. Tutkittavien neuroottisuutta arvioitiin 50-vuotiaana NEO-FFI persoonallisuuskyselyllä ja sosiaalista hyvinvointia arvioitiin 50- ja 61-vuotiaina Keyesin 15-kohtaisella sosiaalisen hyvinvoinnin kyselyllä. Neuroottisuuden yhteyttä sosiaaliseen hyvinvointiin ja sen osa-alueisiin 50-vuotiaana tarkasteltiin korrelaatioanalyysillä (n=212 ja 223). Sosiaalisen hyvinvoinnin ja sen osa-alueiden muutoksia (n=169) sekä neuroottisuuden yhteyttä näihin muutoksiin tarkasteltiin toistomittausten varianssianalyysin avulla (n=158). Taustamuuttujina huomioitiin sukupuoli, koettu terveys ja koulutus.
Neuroottisuus oli negatiivisesti yhteydessä sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaispisteeseen (r=-0,50, p<0,001) ja sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueisiin (r=-0,23-(-0,44), p=<0,01 tai <0,001). Sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaispisteessä ei tapahtunut muutosta 50-vuotiaasta 61-vuotiaaksi. Osa-alueittain tarkasteltuna sosiaalinen koherenssi laski (2,902,75, p<0,001) ja sosiaalinen hyväksyminen nousi (2,913,02, p=0,003). Myös kontribuutio laski (3,173,08, p=0,020), mutta taustamuuttujien ollessa analyysissä mukana tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Neuroottisuus ei ollut yhteydessä näihin sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueiden muutoksiin.
Neuroottisuus näyttäisi olevan kielteisesti yhteydessä sen hetkiseen sosiaaliseen hyvinvointiin, mutta ei ennusta muutoksia sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Neuroottisuuden yhteydestä sosiaaliseen hyvinvointiin myöhäisaikuisuudessa löytyy niukasti aiempaa tutkimusta, joten lisätutkimus myöhäisaikuisuudessa on tarpeen. Lisäksi tutkittaessa sosiaalista hyvinvointia osa-alueittain olisi hyvä käyttää Keyesin pidempää kyselyä. Koska neuroottisuus voi heikentää sosiaalista hyvinvointia ja elämänlaatua merkittävästi, on tärkeää tutkia neuroottisuuden vaikutuksia niihin lisää. Lisäksi on tärkeää kartoittaa keinoja, joilla neuroottisuuden tuomia haasteita sosiaaliseen hyvinvointiin voidaan lieventää. | fi |
dc.format.extent | 40 | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.subject.other | neuroottisuus | |
dc.subject.other | sosiaalinen hyvinvointi | |
dc.subject.other | myöhäisaikuisuus | |
dc.title | Neuroottisuuden yhteys sosiaaliseen hyvinvointiin 10 vuoden seurannassa | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202405173717 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.laitos | Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikunta- ja terveystieteet | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Gerontology and Public Health | en |
dc.contributor.oppiaine | Gerontologia ja kansanterveys | fi |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 50423 | |
dc.subject.yso | ikääntyminen | |
dc.subject.yso | pitkittäistutkimus | |
dc.subject.yso | persoonallisuuden piirteet | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |