dc.contributor.advisor | Mäenpää, Hennariikka | |
dc.contributor.advisor | Calhim, Sara | |
dc.contributor.author | Meriläinen, Emma | |
dc.date.accessioned | 2024-04-30T09:10:12Z | |
dc.date.available | 2024-04-30T09:10:12Z | |
dc.date.issued | 2024 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94587 | |
dc.description.abstract | Yli puolet Suomen suoelinympäristöistä on niillä harjoitetun metsätalouden ja turvetuotannon seurauksena luokiteltu uhanalaisiksi. Siksi soiden ennallistaminen on yksi merkittävimmistä keinoista kääntää biodiversiteettikadon kehityssuuntaa Suomessa. Jotta ennallistamisen onnistumista voidaan arvioida, on tärkeää tietää, miten eliöyhteisöt reagoivat ennallistamistoimiin. Karhukaiset ovat mikroskooppisen pieniä selkärangattomia, joita on löydetty erityisesti kosteista maaelinympäristöistä, kuten soilta. Systemaattisia tutkimuksia soiden karhukaisista ei ole kuitenkaan tehty, eikä tietoa soiden ojittamisen ja ennallistamisen vaikutuksista karhukaisyhteisöihin ole. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millä tavalla karhukaisyhteisöt eroavat toisistaan luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla, ja miten suo-ojan etäisyys vaikuttaa karhukaisyhteisöön. Keräsimme yhteensä 270 sammalnäytettä 15:ltä koealalta (5 kutakin käsittelyä) kolmelta etäisyydeltä suhteessa suo-ojaan (0 m, 5 m ja 10 m). Karhukaisten määrä näytteistä laskettiin, ja maksimissaan 50 karhukaista jokaisesta näytteestä tunnistettiin sukutasolle. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella ei löydetty tilastollisesti merkitsevää eroa karhukaisten määrässä eri käsittelyiltä. Ojitetuilla soilla karhukaisten määrä kuitenkin merkittävästi kasvoi, mitä kauempaa ojasta näytteet oli otettu. Luonnontilaisilla ja ennallistetuilla soilla trendi karhukaisten määrässä oli päinvastainen. Yhteisörakenteen suhteen emme havainneet suuria eroja eri käsittelyillä, emmekä suhteessa etäisyyteen ojasta. Joitakin pieniä eroavaisuuksia löysimme kuitenkin eri käsittelyiltä löytyneistä karhukaissuvuista. Näin ollen vaikuttaisi siis siltä, että pienemmän mittakaavan muutoksilla ympäristössä, kuten etäisyydellä suo-ojasta, on karhukaisten määrän kannalta enemmän merkitystä, kuin suuremmilla muutoksilla, joita erilaiset soiden käsittelyt luovat. | fi |
dc.description.abstract | Over half of peatland habitat types in Finland have become endangered due to forestry and peat extraction. Therefore, peatland restoration has become one of the most important measures to tackle biodiversity loss in Finland. After restoration, it is important to study how well ecological communities recover, so that the success of the restoration process can be assessed. Tardigrades are micrometazoans that have been found especially in moist terrestrial habitats, such as peatlands. However, tardigrades have never been studied systematically in peatland habitats and it is yet unknown how they are affected by peatland management. In this study, we wanted to find out how tardigrade abundance and community composition varies between pristine, drained and restored peatlands, and how distance from the ditch affects. We collected a total of 270 moss samples from 15 peatlands (five of each management type) from three distances from the ditch, when present (0 m, 5 m and 10 m). We counted the number of tardigrades from the moss samples and identified a maximum of 50 specimens from each sample to genus level. According to our results, there was no significant difference in tardigrade abundance between different peatland management types. However, in drained peatlands tardigrade abundance increased moving further away from the ditch, but the opposite pattern was true in pristine and restored sites. We did not find notable differences in community composition between pristine, drained and restored peatlands, or at different distances from the ditch. However, there were some minor differences in genera that we found in differently managed peatlands. As a conclusion, it seems that the tardigrade abundance is mostly affected by the small-scale habitat changes, created here by the distance from the ditch, rather than large-scale changes caused by the management. | en |
dc.format.extent | 33 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | eng | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.subject.other | boreal peatlands | |
dc.subject.other | habitat restoration | |
dc.subject.other | peatland management | |
dc.subject.other | tardigrades | |
dc.title | Effects of drainage and restoration on tardigrade communities in Finnish peatlands | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202404303215 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sciences | en |
dc.contributor.tiedekunta | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Biological and Environmental Science | en |
dc.contributor.laitos | Bio- ja ympäristötieteiden laitos | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Environmental science | en |
dc.contributor.oppiaine | Ympäristötiede | fi |
dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
dc.rights.accesslevel | restrictedAccess | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 40151 | |
dc.subject.yso | luontokato | |
dc.subject.yso | karhukaiset | |
dc.subject.yso | turvemaat | |
dc.subject.yso | habitaatti | |
dc.subject.yso | ekosysteemit (ekologia) | |
dc.subject.yso | biodiversiteetti | |
dc.subject.yso | loss of nature | |
dc.subject.yso | Tardigrada | |
dc.subject.yso | peatlands | |
dc.subject.yso | habitat | |
dc.subject.yso | ecosystems (ecology) | |
dc.subject.yso | biodiversity | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.rights.accessrights | The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities/facilities#autotoc-item-autotoc-2). | en |
dc.rights.accessrights | Tekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat#autotoc-item-autotoc-2. | fi |