Hypertrofisen kuormituksen akuutit vaikutukset lihastonukseen
Mälkiä, Sampo. 2008. Hypertrofisen kuormituksen akuutit vaikutukset lihastonukseen. Valmennus- ja testausopin kandidaatintutkielma. Jyväskylän yliopisto. Liikuntabiologian laitos. 46 sivua. Aikaisemmat lihastonukseen liittyvät tutkimukset ovat keskittyneet kliinisiin tutkimuksiin eri potilasryhmillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tapahtuuko lihastonuksessa muutosta raskaan hypertrofisen kuormituksen seurauksena. Tutkimukseen osallistui 24 miespuolista koehenkilöä (ikä 26.0 ± 4.3 v, pituus 181.3 ± 6.4 cm, paino 78.4 ± 8.0 kg). Koehenkilöt jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään siten, että toinen ryhmistä (n=15) suoritti hypertrofisen kuormituksen, toisen (n=9) toimiessa kontrolliryhmänä. Protokolla muodostui ennen kuormitusta suoritettavista ulomman reisilihaksen (lat. m. Vastus lateralis) tonusmittauksesta ja alaraajojen isometrisestä voimamittauksesta, hypertofisesta kuormituksesta (bilateraalinen jalkaprässi 5*10 RM, 2 minuutin palautuksilla) ja kolmesta kuormituksen jälkeisestä lihastonus- ja voimamittauksesta (0 min, 45 min sekä 48 h kuormituksen jälkeen). Tonusmittaukseen käytettiin tietokoneohjattua laitteistoa (tietokoneohjattu lihastonusmittari, CMT) , jonka on todettu luotettavasti mittaavan lihaksen tonusta. Isometrisesta jalkaprässikuormituksesta analysointiin valittiin maksimaalinen voimantuotto ja lihastonusmittarista anturin kulkema matka (mm). Koehenkilöistä kuuden mittausdata ei ollut analysointikelpoista. Kuormitus aiheutti koehenkilöillä isometrisen voiman laskun (p=0.01), välittömästi kuormituksen jälkeen suoritetuissa mittauksissa voimantuotto oli keskimäärin 40 % kuormitusta edeltävää tasoa alhaisempi. Vielä kahden vuorokauden jälkeen voimantuotto oli noin 8.0 % lähtötasoa alempana (p=0.023). Lihastonuksessa havaittiin ajan suhteen kuormituksen suorittaneilla koehenkilöillä tilastollisesti merkitsevä ero (p=0.047) ja kun lähtötaso huomioitiin, kasvoi merkitsevyys vielä lisää (p=0.030). 3 Parittainen vertailu Bonferonin korjausta käyttäen ei kuitenkaan tuonut merkitsevää eroa minkään kahden mittauskerran välille. Tämän tutkimuksen mukaan hypertrofisen kuormituksen vaikutukset lihastonukseen ovat vähäisiä. Tutkimustulosten tarkastelussa tulee kuitenkin huomioida pieni koehenkilöjoukko, sekä erikokoiset ryhmät. Paremman kuvan saamiseksi olisi lihastonusmittaus myös kannattanut toistaa useampana ajanhetkinä kuormituksen jälkeen.
...
![showless](/themes/JYX2//images/showless.png)
![showmore](/themes/JYX2//images/showmore.png)
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5227]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Hypertrofisen voimaharjoituksen akuutit vaikutukset kokemattoman voimaharjoittelijan lihaspaksuuteen ja lihaksen pennaatiokulmaan
Kulmala, Janne (2007)Janne Kulmala 2007. Hypertrofisen voimaharjoituksen akuutit vaikutukset harjoittelemattoman henkilön lihaspaksuuteen ja lihaksen pennaatiokulmaan. Biomekaniikka. Kandidaatin tutkielmaseminaari. Jyväskylän yliopisto, ... -
Hypertrofisen ja nopeusvoimaharjoittelun sekä lihaksen koon vaikutukset plasman aminohappoihin
Myrberg, Marianne (2017)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hypertrofisen voimaharjoittelun myötä kasvaneen lihaksen koon ja voimatason mahdollisia vaikutuksia veren aminohappopitoisuuksiin meta-bolomiikalla tutkittuna. Tulokset kerättiin ... -
Staattisen venyttelyn akuutit vaikutukset alaraajojen voima- ja hyppyominaisuuksiin huipputason voimistelijoilla
Kolho, Inka (2024)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää staattisen venyttelyn akuutteja vaikutuksia alaraajojen voima- ja hyppyominaisuuksiin isometrisessä nilkanojennuksessa sekä kevennyshypyssä huipputason voimistelijoilla. Tämän lisäksi ... -
Vertikaalihypyn korkeuden arviointi 3D-kiihtyvyysanturilla ja lajinomaisen kuormituksen vaikutukset hyppyyn
Pääkkönen, Jarmo (2016)Sensoreihin perustuvat menetelmät ovat yleistyneet urheilutestauksessa viime vuosina. Tarkoituksena oli selvittää hyppääjän kenkään kiinnitettävään 3D-kiihtyvyysanturiin perustuvan menetelmän validiteettia vertikaalihypyn ... -
Kuukautiskierron vaikutukset maksimivoimaan, tahdonalaiseen lihasaktivaatioon ja nopeusvoimatyyppisen kuormituksen aiheuttamaan väsymykseen
Uimonen, Teemu (2021)Kuukautiskierron aikana progesteronin ja estrogeenin erityksen määrä vaihtelee, mikä saattaa vaikuttaa mm. maksimivoimaan, väsymiseen ja tahdonalaiseen lihasaktivaatioon. Aiheesta tehdyt tutkimukset ovat osaltaan ristiriitaisia. ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.