Korkeakouluopiskelijat ja seksitautien testaaminen : opiskelijoiden käsityksiä seksitautitesteihin hakeutumiseen vaikuttavista tekijöistä

Abstract

Seksitauti tarttuu joka päivä yli miljoonalle ihmiselle. Suomessa raportoitiin vuonna 2022 enemmän klamydiatartuntoja, kuin koskaan aikaisemmin ja näistä tartunnoista suurin osa todettiin 15–29-vuotiailla. Hoitamattomat seksitaudit voivat aiheuttaa erilaisia terveyshaittoja, kuten lisätä hedelmättömyyden riskiä sekä altistaa useiden erilaisten syöpien kehittymiselle. Tartunta on usein oireeton ja seksitautitesteissä käyminen on ainoa tapa varmistaa, että ei ole taudinkantaja. Korkeakouluopiskelijat ovat riskissä seksitautitartunnan saamisen suhteen, sillä opiskelijoiden keskuudessa seksuaalinen riskikäyttäytyminen on yleistä ja seksitautien testaaminen vähäistä. Aihetta on tutkittu Suomessa hyvin vähän. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli saada lisää tietoa siitä, minkälaisia käsityksiä korkeakouluopiskelijoilla on seksitautitesteihin hakeutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen aineisto koostui kuuden Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkinto-opiskelijan haastatteluista. Puolistrukturoidut haastattelut toteutettiin maaliskuun 2023 aikana ja litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tuloksena muodostui viisi pääluokkaa, jotka kuvaavat opiskelijoiden käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä. Pääluokat olivat: 1) seksitauteihin ja seksitautitesteihin liittyvät kielteiset kokemukset ja mielikuvat, 2) seksuaaliterveyteen liittyvät tiedot, 3) sosiaalinen ympäristö, 4) terveydenhuoltojärjestelmä ja viestintä sekä 5) terveyskäyttäytymistä määrittelevät yksilö-tekijät. Tulosten mukaan seksitauteihin ja seksitautitesteihin hakeutumiseen koetaan yhä liittyvän ennakkoluuloja sekä kokemuksia stigmasta ja häpeästä. Sosiaalisen ympäristön osalta erityisesti asenneilmapiirin ja keskustelukulttuurin nähtiin vaikuttavan testeihin hakeutumiseen. Yhteiskuntatasolla tulisi normalisoida seksitautien testaamista, jolloin asenteet asiaa kohtaan muuttuisivat myönteisemmiksi ja ilmapiiri avoimemmaksi ajan myötä. Opiskelijoilla ei ole välttämättä tarpeeksi tietoa seksuaaliterveydestä ja tiedon lisäämisen ajateltiin vaikuttavan positiivisesti testeihin hakeutumiseen. Palvelujen saatavuus ja toimiva testausprosessi näyttäytyivät tärkeinä tekijöinä terveydenhuoltojärjestelmän osalta. Yksilötekijöistä erityisesti arvot ja asenteet sekä käsitykset tartuntariskistä ja tartunnan vakavuudesta korostuivat testeihin hakeutumiseen vaikuttavina seikkoina. Tuloksia voidaan käyttää apuna opiskelijaterveydenhuollon seksuaaliterveyspalvelujen kehittämisessä ja opiskelijoiden seksuaaliterveyden edistämisessä esimerkiksi osana palvelu-mallien kehittämistä tai interventioiden ja terveyskampanjoiden suunnittelua. Jatkossa ilmiötä tulisi tarkastella siitä näkökulmasta, miten opiskelijat saataisiin hakeutumaan tarvittaessa testattavaksi.