When Living Is Only Not Dying : Immanence and Animals in Beauvoir’s Discussion of Oppression
Ruonakoski, E. (2020). When Living Is Only Not Dying : Immanence and Animals in Beauvoir’s Discussion of Oppression. Simone de Beauvoir Studies, 31(1), 105-126. https://doi.org/10.1163/25897616-bja10025
Julkaistu sarjassa
Simone de Beauvoir StudiesTekijät
Päivämäärä
2020Tekijänoikeudet
© Brill
This article examines the intertwining of oppression, animality, and biological life in Simone de Beauvoir’s concept of immanence. Analyzing the roots of this discussion in G.W.F. Hegel’s philosophy and tracing its development from Pyrrhus and Cineas to The Second Sex, the author suggests that Beauvoir’s insight that oppression involves a deprivation of transcendence is of lasting value, whereas her concept of immanence remains problematic.
Julkaisija
BrillISSN Hae Julkaisufoorumista
1063-2042Asiasanat
Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/47418779
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Right, morality, ethical life : studies in G. W. F. Hegelś philosophy of right
Kotkavirta, Jussi (University of Jyväskylä, 1997) -
Ambiguity and difference: Two feminist ethics of the present
Heinämaa, Sara (Oxford University Press, 2018)The chapter studies the ethical dimensions of Beauvoir’s existentialism and Irigaray’s ontology of difference. It argues that Irigaray builds on one central but largely neglected result of Beauvoir’s moral philosophical ... -
Naurua Medusan tapaan : feministisen ironian ja yhteiskuntakritiikin mahdollisuuksista
Hietamäki, Sari; Hovila, Tiia-Mari (Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2020)Medusa esiintyy antiikin mytologiassa käärmehiuksisena naishirviönä, gorgona, jonka kivettävää katsetta rohkeimmatkin miehet pelkäävät. Medusan myytissä esille tulevaa naiskuvaa on käsitelty sekä taiteentutkimuksessa että ... -
Subjugation, freedom, and recognition in Poulain de la Barre and Simone de Beauvoir
Reuter, Martina (Routledge, 2024)In 1949, Simone de Beauvoir cited the fairly unknown author Poulain de la Barre in an epigraph for The Second Sex (1949). When reading The Second Sex, one soon realizes that there are profound similarities between the two ... -
Moraalinen ja metafyysinen paha : vapaus ja pahuus Immanuel Kantin ja F.W.J. Schellingin filosofiassa
Pitkänen, Olli (2011)Selvitän pro gradu-tutkielmassani saksalaisten idealistien Immanuel Kantin ja F.W.J. Schellingin käsityksiä vapaudesta ja pahuudesta. Esitän että Kant ja Schelling lähestyvät vapautta ja pahaa hyvin erilaisten oletusten ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.