Tämä väitöskirja tutkii hyödykemarkkinoiden, makrotalouden, sekä rahoitusmarkkinan välistä suhdetta kehittyviin talouksiin. Väitöskirjassa keskitytään kysymyksiin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä kehitysmaiden poliittisille päättäjille ja makrotaloustieteilijöille eritysesti Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisen Amerikan alueella. Väitöskirja koostuu johdantokappaleesta, jota seuraa neljä itsenäistä empiiristä esseetä. Kolme ensimmäistä esseetä käyttää empiiristä analyysiä, joka perustuu rakennettuun teoreettiseen viitekehykseen, kun taas neljäs essee on luonteeltaan ensisijaisesti empiirinen.
Ensimmäisessä esseessä tarkastellaan hyödykemarkkinoiden hintavaihteluiden ja -ehtojen vaikutuksia makrotalouden suorituskykyyn 46:ssa nousevan ja kehitysmaiden taloudessa mm. Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Tulokset osoittavat, että kaikki näiden maiden maat, jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia hyödykkeistä, kärsivät merkittävästi raaka-aineiden kansainvälisistä markkinahinnoi
sta. Lisäksi havainnot viittaavat siihen, että tämän laajuudelle altistuminen vaihtelee maittain alueiden sisällä ja vaihtelee eri toimenpiteitä harkittaessa.
Toisessa esseessä analysoidaan hyödykkeiden markkinahintojen suhdetta globaaliin makrotalouteen käyttämällä koneoppimistekniikoita ja globaalia vektoria autoregressiivistä lähestymistapaa (GVAR). Hyödyntämällä suurta tietojoukkoa yksittäisistä hyödykkeistä, havainnot viittaavat siihen, että vain neljällä (4) tutkituista viidestäkymmenestäviidestä (55) hyödykkeestä on merkittäviä vaikutuksia globaaliin makrotalouteen. Lisäksi havainnot paljastavat sen, että kehittyneet taloudet, kuten euroalue ja muut kehittyneet maat lukuun ottaen Kiina, ovat huomattavasti vahvempia hyödykemarkkinoilla verrattuna nouseviin talouksiin Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Tämä koskee niin yksittäisiä maita kuin alueellista tasoa.
Kolmas essee tarkastelee ”greenflation” roolia globaalissa kontekstissa, eli talouden siirtymistä vihreisiin energialähteisiin. Tärkeimmät havainnot osoittavat, että useat tekijät vaikuttavat energiaan liittyvien hyödykkeiden hintojen nousuun. Näihin tekijöihin kuuluu mm. kysyntä ketjutekijät, ilmastonmuutos ja yleiset inflaatiotrendit. Lisäksi essee paljastaa sen fossiilisten hyödykkeiden hintojen vaihtelulla on huomattava vaikutus pitkän aikavälin tasapainoon Norjan ja Saudi-Arabian kaltaisten maiden reaalikurssimuutoksiin. Toisaalta uusiutuvan energian sektorilla on merkittävä rooli valuuttakurssien ohjaamisesta maissa kuten Malesiassa, Uudessa-Seelannissa, Belgiassa ja Etelä-Afrikassa.
Neljäs essee keskittyy tutkimaan kansainvälisten hyödykemarkkinoiden vaikutusta joidenkin Afrikan osakemarkkinoiden hintoja analysoimalla erityisesti shokki- ja heijastusvaikutuksia. Havainnot osoittavat, että kansainvälisiltä hyödykemarkkinoilta peräisin olevat häiriöt välittyvät Afrikan osakemarkkinoille. Nämä tulokset korostavat merkittävää vaikutusta hyödykemarkkinoiden finanssialisointi riskien hajauttamisessa Afrikan osakemarkkinoille.
...
This doctoral dissertation studies the relationship between commodity markets, macroeconomy, and financial markets in developing and emerging economies. It focuses on important questions relevant to policymakers and macroeconomists, with a particular emphasis on developing countries, particularly those in Africa, Asia, and Latin America. The dissertation comprises five chapters: an introductory chapter followed by four independent empirical essays. The first three essays employ an empirical analysis based on a constructed theoretical framework, whereas the fourth essay relies primarily on empirical evidence.
The first essay examines the impacts of fluctuations in commodity market prices and terms of trade exposures on the macroeconomic performance of 46 emerging and developing countries (EMDCs) across Africa, Asia, and Latin America. The results indicate that countries in these regions, which heavily rely on commodities, experience significant impacts from fluctuations in global commo
dity market prices. Moreover, the findings propose that the extent of this exposure varies among countries within the regions and differs when assessing different measures of exposure.
The second essay analyses the relationship between commodity market prices and the global macroeconomy by employing machine learning techniques and a global vector autoregressive (GVAR) approach. By utilising an extensive dataset on individual commodities, the findings propose that only four (4) out of the fifty-five (55) commodities examined have significant implications for the global macroeconomy. Moreover, the findings reveal that advanced economies, such as the Euro Area and other developed nations, as well as China, exhibit considerably stronger exposure to commodity markets compared to emerging economies in Africa, Asia, and Latin America. This observation holds true at both the individual country and regional levels.
The third essay examines the role of “greenflation” within the context of the global economy's transition towards green energy sources. The main findings highlight various factors that contribute to the rise of energy-related commodity prices. These factors include demand chain factors, climate change, and overall inflationary trends. Additionally, the essay reveals that fluctuations in fossil commodity prices have a notable influence on the long-term equilibrium real exchange rate movements for countries such as Norway and Saudi Arabia. Conversely, the renewable energy sector significantly influences the real exchange rates of countries such as Malaysia, New Zealand, Belgium, and South Africa.
The fourth essay focuses on examining the impact of international commodity market prices on some African equity markets, specifically analysing shock and spillover effects. The findings indicate that shocks originating from international commodity markets are transmitted to African equity markets. These results highlight the significant influence of the increasing financialisation of commodity markets in spreading risks to African equity markets.
...
