Tilintarkastuksen kiirekausi : koetut vaikutukset laatuun ja käytännön työhön

Abstract

Tilintarkastuksen kiirekausi on tilintarkastusalalla yleisesti käytetty käsite, jolla tarkoitetaan yleensä vuoden ensimmäistä kvartaalia. Suurin osa tilintarkastettavista yhtiöistä päättää tilikautensa vuoden viimeiseen päivään, joten näiden yhtiöiden tilinpäätökset tulevat tarkastettavaksi alkuvuodesta, mikä puolestaan aiheuttaa merkittävän työkuorman lisääntymisen tilintarkastajille. Kiirekaudella työkuorma, stressi sekä kiire kasvavat ja tämä aiheuttaa omat haasteensa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia tämän kiireisen ajan vaikutuksia tilintarkastuksen laatuun sekä tilintarkastajien käytännön työhön. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta kokonaisuudesta. Ensimmäisessä käsitellään pääosin aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta tilintarkastuksen laadusta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Toisessa kokonaisuudessa käsitellään tilintarkastajan käytännön työtä ISA-standardien pohjalta. Tutkielma toteutetaan pääosin laadullisia menetelmiä hyödyntäen, mutta tutkimus sisältää myös hieman määrällisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla Big 4 -yhtiöiden työntekijöitä eri virka-asteilta. Haastatteluja käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin. Tilintarkastuksen kiirekaudella koettiin olevan jonkin verran vaikutusta tilintarkastuksen laatuun, mutta tilintarkastajat olivat sitä mieltä, että vaikutus ei ole merkittävä. Haastattelujen perusteella voidaan kuitenkin todeta stressin sekä tilintarkastusta heikentävän käyttäytymisen, eli dysfunktionaalisen käyttäytymisen, lisääntyvän kiirekauden aikana. Kiirekausi saattaa vaikuttaa jossain määrin tilintarkastuksen laatuun, vaikka tilintarkastajat eivät itse niin koekaan. Kiirekauden vaikutukset käytännön työhön näkyivät pääasiassa hektisyyden, kommunikaation sekä työtuntien lisääntymisenä. Lisäksi kiirekaudella työskentely koettiin haastavammaksi etenkin nuorempien työntekijöiden mielestä. Tilintarkastuksen laadun koettiin koostuvan ammattitaidosta, lain ja säädösten noudattamisesta sekä suunnittelusta. Nämä kolme seikkaa nousivat selkeästi esiin tässä tutkimuksessa ja aikaisemmat tutkimukset tukevat tätä tulosta.